Sisko kavereineen on ollut ahkera, puolet jo tehty!
Hiukanko oon rakkaudessa! ♥
 |
| Nämä siis oikeasti valkoisia, kuvattu salamalla: ne heijastaa! :D |
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
TSI kyyhkyorigamiheijastin-hehkutus!
Hääteemahurahdus?
Kun nämä ideat vaan hyppii silmille :D miten helppo se olisi mennä ja hurahtaa merelliseen hääteemaan?
Niin herttaista, mutta ääh! :)
♥
I heart Häät, Turku 30.-31.1.2016
Toinen, ja suurella todennäköisyydellä viimeinen pyrähdys häämessuille: checked! Johtuikohan siitä, että olin yksin, hiukkasen tautinen tai pienesti aikataulujen päälle painama, mutta tällä kertaa käteen jäi selkeästi edellisiä messuja vähemmän.
Tämän kiekauksen suurin anti oli se, että pääsin hypistelemään sormusosastot läpi ja sain vahvistusta sille ajatukselle, joka itselläni jo sormuksesta (ehkä) on ;) nainen ja naisen oikeus muuttaa mieltä, eikös... Mitään wau-efektiä, kaupoista puhumattakaan, ei syntynyt, mutta kyselyitä, tarjouspyyntöjä ja jälkikäteenkin hyödynnettäviä messutarjouksia kyllä. Pääsin myös jututtamaan jo netistä aiemmin löytämääni, hyväksi herjattua kultaseppä Mika Mäkistä. Taitaapa käydä niin, että kun sulholla ensi viikolla on kuitenkin menoa Turun suuntaan, käydään samalla uudemman kerran jututtamassa miestä ja kyselemässä, minkälainen setti sormuksia hänen käsistään meille voisi syntyä.
Koko messujen arsenaalissa, muotinäytös mukaan lukien, oli tasan yksi, ehkä kaksi pukua, jotka omaa silmääni miellyttivät. Se kuitenkin kirkastui, että oman pukuni mietintä on seuraavaksi otettava työn alle. Vaikka netistä tuntuu löytyvän paljonkin hyvännäköisiä vaihtoehtoja on sovitus ihan alan liikkeeseen kyllä sovittava hyvinkin pian. Sen jo tiedän, minkälaisesta tyylistä pidän. Mutta se, istuuko se omalle kropalleni, on täysin eri asia. Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen eräässä mekossa ollut boleromainen yläosa, joka jatkui huntuna. Syksy kun on, joku tällainen saattaisi etenkin kirkkoon astellessa olla aika kivakin. Messuilta tarttui myös mukaan varsin pätevän oloinen pukeutumisopas miehille. Saa sulhanenkin sitten pikkuhiljaa alkaa omaa asuaan pähkiä.
Siinäpä kai suurimmat. Muutama häävalokuvaaja oli paikalla ja hienoja kuvia esillä. Heidän käyntikorttejaan ja portfolioiden osoitteita nappasin mukaan kuvausideoiden toivossa. Pari askarteluideaa. Vähän kampausjuttuja. Morsiuskimppuja. Ja muutamaan kilpailuun osallistuin. Suklaata sentään syltättiin joka standilta, että siitä ei vajetta ehtinyt syntymään. Peukku!
Tämän kiekauksen suurin anti oli se, että pääsin hypistelemään sormusosastot läpi ja sain vahvistusta sille ajatukselle, joka itselläni jo sormuksesta (ehkä) on ;) nainen ja naisen oikeus muuttaa mieltä, eikös... Mitään wau-efektiä, kaupoista puhumattakaan, ei syntynyt, mutta kyselyitä, tarjouspyyntöjä ja jälkikäteenkin hyödynnettäviä messutarjouksia kyllä. Pääsin myös jututtamaan jo netistä aiemmin löytämääni, hyväksi herjattua kultaseppä Mika Mäkistä. Taitaapa käydä niin, että kun sulholla ensi viikolla on kuitenkin menoa Turun suuntaan, käydään samalla uudemman kerran jututtamassa miestä ja kyselemässä, minkälainen setti sormuksia hänen käsistään meille voisi syntyä.
Koko messujen arsenaalissa, muotinäytös mukaan lukien, oli tasan yksi, ehkä kaksi pukua, jotka omaa silmääni miellyttivät. Se kuitenkin kirkastui, että oman pukuni mietintä on seuraavaksi otettava työn alle. Vaikka netistä tuntuu löytyvän paljonkin hyvännäköisiä vaihtoehtoja on sovitus ihan alan liikkeeseen kyllä sovittava hyvinkin pian. Sen jo tiedän, minkälaisesta tyylistä pidän. Mutta se, istuuko se omalle kropalleni, on täysin eri asia. Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen eräässä mekossa ollut boleromainen yläosa, joka jatkui huntuna. Syksy kun on, joku tällainen saattaisi etenkin kirkkoon astellessa olla aika kivakin. Messuilta tarttui myös mukaan varsin pätevän oloinen pukeutumisopas miehille. Saa sulhanenkin sitten pikkuhiljaa alkaa omaa asuaan pähkiä.
Siinäpä kai suurimmat. Muutama häävalokuvaaja oli paikalla ja hienoja kuvia esillä. Heidän käyntikorttejaan ja portfolioiden osoitteita nappasin mukaan kuvausideoiden toivossa. Pari askarteluideaa. Vähän kampausjuttuja. Morsiuskimppuja. Ja muutamaan kilpailuun osallistuin. Suklaata sentään syltättiin joka standilta, että siitä ei vajetta ehtinyt syntymään. Peukku!
torstai 28. tammikuuta 2016
tiistai 26. tammikuuta 2016
Häävalokuvaaja: checked!
Nyt on meidän päivä merkattu häävalokuvaajankin kalenteriin :) meitä tulee kuvaamaan dokumentaarista häävalokuvausta edustava Mikko Pääkkönen!
Häävalokuvaajamme on nouseva stara ;) ja keräsi viime vuonna mainetta myös Vuoden luontokuvia myönnettäessä. Nappivalinta kuvaajaksi tälle susiparille siis! Mikko tykkää luonnonvalosta - niin mekin. Mikko tykkää spontaaneista tilanteista - niin mekin, pönöttely ei luonnistu, ei sitten millään. Mikko tykkää tunnelmista ja hetkistä, pienistä yksityiskohdista ja yksilöllisyydestä - mitäpä muuta omasta hääpäivästä haluaisimmekaan muistaa.
Sekä vihkikirkko, että juhlapaikka ovat kuvaajalle jo ennestään tuttuja, joten häneltä varmasti löytyy kokemusta ja näkemystä parhaista kuvakulmista. Ehkäpä myös vinkkiä lähialueen hyvistä potrettienottopaikoista.
Aiemmin ajattelin, että haluan ehdottomasti ottaa potretit vasta vihkimisen jälkeen. Pinterestiä selatessa törmäsin kuitenkin juttuun siitä, miksi kuvat kannattaisikin ottaa jo ennen vihkimistä - ja sieltä löytyi monia hyviä pointteja! Olisihan se kiva näyttäytyä sulholle kaikessa rauhassa, ilman alttarilla tapahtuvia supinoita ja tukahdutettua halua halata. Kohtalaisena hermokimppuna pieni rauhallinen hetki kaiken valmistelutohinan jälkeen tekisi varmasti vain hyvää. Ja on siinä pointtinsa, että silloin olisivat kampaus ynnämuut parhaimmillaan ja kirkon jälkeen pääsisi sitten suoraa juhlatohinaan. Pohdintaan menee!
Aamulla kävin klikkaamassa itseni sisään myös facebookin Häät 2016 ja Kierrätetään häät! -ryhmiin. Vertaistukea, ideoita ja kirppishommia, kaikkea hyvää siis! Kun vaan taas ehtii sivuja kahlailemaan :)
edit 1: ... ja vielä ryhmiin Myydään/Ostetaan Hääpukuja, Hääkirpputori ja Hääkirppis :D
edit 2: ... ja muutamasta nopeasti selatusta "kyllä mekin tehdään tarjoilut itse, on se ihan mahdollista"-keskustelusta intoutuneena lähetin samantien kyselyn paikalliseen palvamoon, että entäpä jos pöytää komistaisi kokonainen possu?
Häävalokuvaajamme on nouseva stara ;) ja keräsi viime vuonna mainetta myös Vuoden luontokuvia myönnettäessä. Nappivalinta kuvaajaksi tälle susiparille siis! Mikko tykkää luonnonvalosta - niin mekin. Mikko tykkää spontaaneista tilanteista - niin mekin, pönöttely ei luonnistu, ei sitten millään. Mikko tykkää tunnelmista ja hetkistä, pienistä yksityiskohdista ja yksilöllisyydestä - mitäpä muuta omasta hääpäivästä haluaisimmekaan muistaa.
Sekä vihkikirkko, että juhlapaikka ovat kuvaajalle jo ennestään tuttuja, joten häneltä varmasti löytyy kokemusta ja näkemystä parhaista kuvakulmista. Ehkäpä myös vinkkiä lähialueen hyvistä potrettienottopaikoista.
Aiemmin ajattelin, että haluan ehdottomasti ottaa potretit vasta vihkimisen jälkeen. Pinterestiä selatessa törmäsin kuitenkin juttuun siitä, miksi kuvat kannattaisikin ottaa jo ennen vihkimistä - ja sieltä löytyi monia hyviä pointteja! Olisihan se kiva näyttäytyä sulholle kaikessa rauhassa, ilman alttarilla tapahtuvia supinoita ja tukahdutettua halua halata. Kohtalaisena hermokimppuna pieni rauhallinen hetki kaiken valmistelutohinan jälkeen tekisi varmasti vain hyvää. Ja on siinä pointtinsa, että silloin olisivat kampaus ynnämuut parhaimmillaan ja kirkon jälkeen pääsisi sitten suoraa juhlatohinaan. Pohdintaan menee!
 |
| Koko juttu täällä |
Aamulla kävin klikkaamassa itseni sisään myös facebookin Häät 2016 ja Kierrätetään häät! -ryhmiin. Vertaistukea, ideoita ja kirppishommia, kaikkea hyvää siis! Kun vaan taas ehtii sivuja kahlailemaan :)
edit 1: ... ja vielä ryhmiin Myydään/Ostetaan Hääpukuja, Hääkirpputori ja Hääkirppis :D
edit 2: ... ja muutamasta nopeasti selatusta "kyllä mekin tehdään tarjoilut itse, on se ihan mahdollista"-keskustelusta intoutuneena lähetin samantien kyselyn paikalliseen palvamoon, että entäpä jos pöytää komistaisi kokonainen possu?
maanantai 18. tammikuuta 2016
Kuvatulvasta poimittua: kattausvinkki lapsivieraille
 |
Pilttipiirin niksi lapsivieraiden ruokailun helpottamiseksi. Ehdoton käyttis!
Mutta note to self: ei paperipillejä!
Sormuspohdintoja
Syksyllä sormusasioita miettiessäni ja nettiä kahlatessa sain jo kohtalaisesti karsittua tarjontaa. Itselläni ainut tällä hetkellä käytössä oleva keltakultainen koru on rippiristi. Sormuksenkin haluan mielummin olevan vaalea. Vaikka naintiaikeet on aikaa sitten sovittu, ei varsinaisia kihloja ole koskaan ostettu. Niinpä yksinäisen renkaan sijaan olen tykästynyt kaksiriviseen sormusmalliin ja erityisesti sellaiseen, jossa toinen rivi on kivetön ja toisessa sitten vihkisormukselle ominaista kimmellystä. Haluan, että sormus on pinnaltaan kohtalaisen sileä, ei siis mitään tynnyri-istutuksia kiville - eli sellainen, jota pystyy lapsiperheen arjessakin käyttämään ilman hillitöntä varomista. Malliltaan tasainen on miellyttävämpi kuin kupera. Ja leveyttä haluaisin yskinäistä kihlasormusta enemmän. Uniikit sormukset ovat hienoja, mutta ei itseäni varsinaisesti sekään haittaa, vaikka vastaavia kävelisi vastaan katukuvassa. Pääasia on, että koen oloni kotoisaksi oman rinkulaiseni kanssa.
Aiemmin ajattelin, että materiaalina selkeä valinta itselleni on (palladium)valkokulta. Messujen jälkeen toiseksi vahvaksi ehdokkaaksi nousi titaani. Oli meinaa hiukkasen hienoja ja yksilöllisiä yksilöitä messuilla näytillä! Kestävä, allergisoimaton ja ympäristöystävälliseksikin kehuttu materiaali. Sulho tuskin valitsee omakseen valkokultaista sormusta, mutta titaanilla saattaisimme saada jopa jollain tavalla mätsäävät sormukset, plussaa sekin.
Messuilla olisi ollut hyviä messutarjouksia, mutta vielä ei päästy lopulliseen päätökseen. Toisekseen haluaisimme käyttää ainakin sulhon sormuksessa materiaalina, edes jollain tavalla, hänen perintönä saamiaan isovanhempiensa keltakultaisia kihla- ja vihkisormuksia. Kultasepän puheille pitäisi siis ryhtyä!
 |
| Tällainen on hyvin lähellä alkuperäistä ajatusta. Kuva Kultajousi. |
Aiemmin ajattelin, että materiaalina selkeä valinta itselleni on (palladium)valkokulta. Messujen jälkeen toiseksi vahvaksi ehdokkaaksi nousi titaani. Oli meinaa hiukkasen hienoja ja yksilöllisiä yksilöitä messuilla näytillä! Kestävä, allergisoimaton ja ympäristöystävälliseksikin kehuttu materiaali. Sulho tuskin valitsee omakseen valkokultaista sormusta, mutta titaanilla saattaisimme saada jopa jollain tavalla mätsäävät sormukset, plussaa sekin.
 |
| Kuva Aito Helsinki |
 |
| Kuva 3D Titanium |
 |
| Kuva Suokko |
 |
| Kuva Union Design |
Messuilla olisi ollut hyviä messutarjouksia, mutta vielä ei päästy lopulliseen päätökseen. Toisekseen haluaisimme käyttää ainakin sulhon sormuksessa materiaalina, edes jollain tavalla, hänen perintönä saamiaan isovanhempiensa keltakultaisia kihla- ja vihkisormuksia. Kultasepän puheille pitäisi siis ryhtyä!
Mennään naimisiin - häämessut 16.-17.1.2016, Wanha Satama
Ensimmäiset häämessut koluttu. Sulhon kanssa, sulassa sovussa ja hyvässä yhteistyössä :D Kassillinen esitteitä ja läjä häälehtiä tarttui kotiintuomisiksi. Sormusasiat pääsivät aktiivisen pohdinnan alle. Muutamia malleja on nyt kokeiltu ja mukavia messutarjouksia saatiin poimittua mukaan. Ja pukeutumismietintöjäkin päästiin jo vähän aloittelemaan muotinäytöstä katsellessa. Mitään suuria ahaa-elämyksiä ei saatu, ihan pari uutta ideaa, jotka voisimme omiin häihimme napata. Mutta oli mukava huomata, että ajatus omista häistä alkaa olla jo muotoutunut niin, että messuillakin osasi suoraa ohittaa sellaiset osastot, jotka eivät yhtään olleet omia. Nyt sormet syyhyävät, haluaisin vain hypätä esitekassia penkomaan ja lehtiä selaamaan. Yhdet sukulaiskolmekymppiset olisi vielä kuukauden sisään järjestettävänä ja sen jäljeen pääsee täysillä keskittymään häähypetykseen! Pieni hääkuume alkaa ilmoitella olemassaolostaan :)
Tuotteliainta messureissulla taisi olla ajomatka. Ehdimme sulhon kanssa käydä läpi vieraslistaa - se täytynee seuraavaksi kiikuttaa kummankin vanhemmille "tarkastuskierrokselle. Mietimme ruokalistaa - muutamia muutoksia ja uusia ajatuksia tuli, ja sellainen huomio, että jotkut ruoat todella pystyisi tekemään itse jo hyvissä ajoin valmiiksi pakkaseen ilman ongelmia. Ja hääsivujen sisältöä pohdimme - sitä pitäisi päästä taas rakentamaan eteenpäin. Matkalla näpyttelin myös mailia juhlapaikkaan. Sekä pyysin ensimmäisen tarjouksen häävalokuvaajalta - ja luulenpa, että se oli "osui ja upposi" ensiyrittämällä! Enää pitäisi päättää, miten pitkäksi aikaa kuvaaja halutaan hääpäivää taltioimaan - ja potrettien paikat ja tyylit ja kuvausideat ja halutaanko photobooth ja...
Aiemmin viikolla tilasin nettikaupasta reilun metrin mitan valkoista heijastinkangasta ja ripustusrenkaita ja siskoni on jo saanut sovittua muutaman näpertelyintoutuneen ystävänsä kanssa heijastinkyyhkyorigamien taitteluillanistujaiset. Saattaapi siis olla, että kuukauden päästä meitä ympäröi iso kiitos ja hyvin välkky rauhankyyhkysparvi!
Tuotteliainta messureissulla taisi olla ajomatka. Ehdimme sulhon kanssa käydä läpi vieraslistaa - se täytynee seuraavaksi kiikuttaa kummankin vanhemmille "tarkastuskierrokselle. Mietimme ruokalistaa - muutamia muutoksia ja uusia ajatuksia tuli, ja sellainen huomio, että jotkut ruoat todella pystyisi tekemään itse jo hyvissä ajoin valmiiksi pakkaseen ilman ongelmia. Ja hääsivujen sisältöä pohdimme - sitä pitäisi päästä taas rakentamaan eteenpäin. Matkalla näpyttelin myös mailia juhlapaikkaan. Sekä pyysin ensimmäisen tarjouksen häävalokuvaajalta - ja luulenpa, että se oli "osui ja upposi" ensiyrittämällä! Enää pitäisi päättää, miten pitkäksi aikaa kuvaaja halutaan hääpäivää taltioimaan - ja potrettien paikat ja tyylit ja kuvausideat ja halutaanko photobooth ja...
Aiemmin viikolla tilasin nettikaupasta reilun metrin mitan valkoista heijastinkangasta ja ripustusrenkaita ja siskoni on jo saanut sovittua muutaman näpertelyintoutuneen ystävänsä kanssa heijastinkyyhkyorigamien taitteluillanistujaiset. Saattaapi siis olla, että kuukauden päästä meitä ympäröi iso kiitos ja hyvin välkky rauhankyyhkysparvi!
Koristekokeiluja
Pakkasten kohmettamia sormia lämmittääksemme näpertelimme sulhon kanssa yhtenä päivänä lippuviirin vanhasta lakanasta. Viirien kaavan pohjana käytin Strömsön ohjetta, kanttinauhan leikkasin vain samaisesta lakanasta ja tuskartelin nelinkertaiseksi silityslautaan neulastun ompeluneulan ja silityksen avulla, näppärä kikka! Onhan siinä hommaa, mutta myös ihan näyttävä lopputulos. Yhdistettynä vielä juhlavaloihin, aika bueno! Vahva ehdokas juhlapaikan koristeluun, sanoisin!
Teemaa ja grafiikkaa
Save The Date-video on kerännyt tähän päivään mennessä 68 näyttökertaa :D on taidettu video katsoa kohteessa jos toisessa, kerran jos toisenkin! Kivaa! Meille on kantautunut lähes kaikilta videolinkin saaneilta onnitteluja ja sydämiä - ja kehuja hauskasti toteutetusta pätkästä! Hittijuttu siis, hih! Ja onhan se vallan meidän näköinen. Muutama oli kyllä ensin ajatellut, että taloon olisi putkahtamassa kolmas lapsi - muuten hauska juttu toki, mutta ajoitus ei ihan täsmää, päivämäärään kun on kuitenkin vielä se melkein 10kk aikaa! ;) ihan kaikki ei koodia ilmeisesti ole saanut auki, mutta nyt kun tieto on kuitenkin julkista, eiköhän päivä heidänkin korviinsa jotakin reittiä kantaudu - läheisimmille päivä on kuitenkin taottu rautalangasta ja viralliset kutsut lähtevät sitten lopuillekkin toivottavasti hyvissä ajoin. Nyt voi sitten kuitenkin vapaammin kylilläkin asiaa puhua ja juttuja hoitaa. Ja hehkuttaa posket pinkeänä!
Loppuun inspiraatiokuvapläjäys Save The Date - sivun ja hääsivuston pohjasta, jonka siis pikkusiskoni muokkasi.. Ensimmäinen kuva on värimaailmaltaankin lähinnä omaamme. Samaa tyyliä saadaan varmasti hyödynnettyä hääsivustossa sekä kutsuissa ja tulosteissa.
 |
| Kuva |
 |
| Kuva |
 |
| Kuva |
 |
| Kuva |