Yksi - omasta mielestäni, häiden tärkeimmistä päätöksistä on tehty ja sormukset laitettu tilaukseen! Se pieni rinkula, joka suuren päivän jälkeen tulee kulkemaan mukana. Muistuttamaan siitä, mikä on tärkeää. Ja lohduttamaan kun ikävä iskee. Niin pieni, mutta samalla niin suuri.
Teetämme sormukset kultaseppä Mika Mäkisellä, Turussa. Kultasepän valinta oli lopulta helppo. Netistä löytyvien suositusten perusteella lähetin Mikalle ensin alustavaa kyselyä maililla ja kävin hänen kanssaan Turun häämessuilla myös juttelemassa. Häämessuilla sekä Turussa että Helsingissä jutustelimme myös muiden kultaseppien kanssa, mutta lopulta Mikan jättämä vaikutelma oli niin positiivinen, että valintaa ei tarvinnut kolmasti miettiä. Sovimme ensin tapaamisen Mikan pajalle, Mika esitteli malleja ja kertoi vaihtoehdoista - ja sieti touhukaksikkomme menoa ;) sen jälkeen ajatukset jätettiin muutamaksi kuukaudeksi hautumaan, sähköposteilla vielä sumplattiin paria vaihtoehtoa ees-taas ja lopulta sitten viikonlopulla käytiin uudestaan pajalla lyömässä yksityiskohtia lukkoon.
Sulhon sormus päätettiin jo ensimmäisellä visiitillä, se tulee olemaan pinnaltaan taottu ja harjattu, noin 5mm leveä titaanisormus. Omani tulee olemaan valkokultainen, myöskin n.5mm leveä, siinä tulee kulkemaan vino vyöte sormuksen yli, johon istutetaan yksi isompi timantti "sulholle" ja kaksi pienempää "tytöille" ja reunoille vielä laitetaan pienenpieniä koristepalloja pintaa elävöittämään. a kirsikkana kakulla: sormuksiin tulee sulhon perintösormuksista sulatettu keltakultasisus! Historia ja tulevaisuus, siinäpä se, ajan jatkumo vasenta nimetöntä kiertämässä. Tätä odotan kyllä niin innolla :) Jännän äärellä ollaan! Sovituspäivä sovittiin kesän jälkeen, nyt täytyy aktiivisesti unohtaa kaikki suunnitelmat ja muut ajatukset, luottaa kultaseppään ja valmistautua yllättymään posiitiivisesti ja lumoutumaan oman Rakkauren Rinkulansa edessä, IIIKS!
Tämä viikko on hujahtanut kuusenkerkkähommissa! Niiden aika on NYT, eikä kohta enää auta niitä haluta. Tällä hetkellä pakkasessa, tai matkalla sinne, on noin 18 litraa kuusenkerkkiä kotipihalta poimittuina. Vielä on tarkoitus muutamana päivänä itseään pihkastaa ennen kuin kerkät kasvavat liian isoiksi ja kitkeriksi. Nopealla matikalla näistä kerkistä pitäisi saada noin 70 litraa kuplavedellä jatkettua kevyttä kerkkäjuomaa! Seuraavana käydään tyhjentämässä pappan raparperipuskat raparperilimsaa varten ja sitten alkaisi olla juhlien alkoholittomien juomien aineet pitkälti pakastettuna.
Kokeiluversiona tein kahdenlaista kuusenkerkkäjuomaa - toisen hiivalla ja toisen sitruunahapolla. Hiivalliseen versioon toki sai kivat pirskahtelut jo itsessään, mutta jotenkin oma historiani simanteossa tuntien, en ole ihan varma, haluanko lähteä juhlan alkoholitonta versiota sen kanssa kikkailemaan... Kuusenkerkkäsima nimellä kulkeva juoma myös maistui nimenomaan simalle, eikä kuusenkerkän maku kyllä pääse, ainakaan näillä suhteilla oikeuksiinsa. Sitruunahappoinen kuusenkerkkäjuoma sitten kyllä maistuu kuusenkerkältä senkin edestä, mutta pientä raikastusta se omaan suuhumme kaipaa, ehkä sinnekkin siis hujautetaan vähän sitruunaa sekaan. Tätä kuusenkerkkäjuomaa ajateltiin laimennettavan kuplavedellä ettei maku ole ihan niin tymäkkä, kokeiluversiossa käytimme suhdetta 1:1. Kuplia rakastavaa sulho ilmoitti vielä haluavansa kokeilla juoman keittämistä kokoon niin, että kuplaveden osuus kasvaisi maun kärsimättä.
Ensimmäinen ohje Santeri Hämäläisen Villinä yrteistä Kuusenkerkkäjuoma - klik!
3 litraa vettä, 1 luomusitruuna, 4dl täysruokosokeria, 6dl kuusenkerkkää, ½ herneen kokoinen pala hiivaaLaita vesi kattilaan kiehumaan. Huuhtele kuusenkerkät, ja laita ne isoon puhtaaseen kattilaan. Pese sitruuna huolella ja kuori se. Purista kiehuvan veden joukkoon sitruunan mehu. Lisää myös sitruunan kuoret ja sokeri. Anna liemen porista pari minuuttia, kunnes sokeri on täysin sulanut joukkoon. Kaada neste kuusenkerkkien päälle ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiivapala. Peitä keittiöpyyhkeellä ja anna käydä huoneenlämmössä vuorokauden ajan. Desinfioi tiiviskorkkiset lasipullot kiehuvassa vedessä. Vuoraa harsokankaalla siivilä ja kaada juoma pulloihin suppilon avulla. Hiivasakka saa jäädä kattilan pohjalle. Anna pullojen olla jääkaapissa käymässä noin kolme vuorokautta.
Toinen ohje Marttojen keskustelusta bongattuna - klik!
4 l vettä, 2 l kuusenkerkkiä, 0,5 kg sokeria, 25 g sitruunahappoa Laita kuusenkerkät kulhoon ja kaada päälle kiehuva vesi. Lisää sitruunahappo ja anna seoksen jäähtyä yön yli. Siivilöi juoma ja lisää sokeri. Kiehauta. Kun juoma on jäähtynyt, pullota se ja siirrä jääkaappiin. Juoma säilyy kylmässä kaksi viikkoa
Sulho tekee pitkää päivää, vatsatauti on verottanut voimia ja viisauskin vähentynyt ainakin yhden hampaan verran - mutta niin vaan jotain konkreettista kuluneillakin viikoilla on saatu aikaan!
Menu- ja ohjelmatauluiksi suunniteltujen peilien kehykset on maalattu ja sulho toi työmatkansa varrelta valkotusseja niille kirjoittamiseen. Samalla maalasin myös lankun kuvausten "kiitos"-kylttiä varten sekä lasten pillimukien kannet valkoiseksi. Pilttipurkkien etiketit on poistettu ja kansissa pilleille reiät, nämä odottavat enää lasitussikoristuksia ja nimiä pintaan!
Kampaajalla kävin tukan korjauksessa, tukkaan levitettiin nyt kauttaaltaan Elumenin kuparinruskeaa ja tämä tuntuu värinä mukavammalta, kuin aiemmat selkeästi erottuvat raidat. Samalla muotoiltiin ja värjättiin kulmat. Ja jatkossa pitäisi ottaa kalenteri käteen ja varata kesälle käsi-, jalka- ja kasvohoito (näihin sain lahjakortit synttärilahjaksi) sekä miettiä hääviikolle geelilakkausta kynsiin (tätä ehdotettiin aiemmin liikkeestä, mitään rakennekynsiä kun en halua).
Tietokoneella olen kikkaillut alustavaa luonnosta kutsuista, mutta se on vielä ihan leikittelyasteella... Sen sijaan sähköposti on laulanut! Olen laittanut sähköpostia (useampia) kultasepälle, jahkaillut edes-takaisin ideoiden kanssa, mutta lopulta saanut jo takaraivoon hiipineen sormusahdistuksen sijaan myös ilonhippusia tästä asiasta - ja sopinut alustavasti tapaamisen tämän kuun Turunreissullemme. Kysyin tarjousta seitsemästä Etelä-Suomessa toimivasta dj-firmasta ja kaikista sain nopeasti vastauksen. Nyt pitäisi vain sulhon kassa kahlata nämä läpi ja päättää mitä halutaan. Lähetin sähköpostia kukkakauppaan. Kyllä nyt sulhokin on innostunut ajatuksesta, että kukat olisivat simppeliä, oma toiveeni neilikkaa ja harsokukkaa, ja jujuna olisi sitten mehikasveja. Ne sopivat juhlatilaan täydellisesti, niitä kasvaa pihalla sen verran, että uskoisin niiden riittävän suoraa pöytäkoristeisiin - ja ne ovat jotain muuta kuin ruusuja :D Nyt odotellaan vain hinta-arviota morsiuskimpusta, heittokimpusta, vieheistä (3-5kpl), morsiustyttöjen kimpuista ja omasta ja kaason tukkakukasta/kaason rannekukasta sekä pöytään tulevista irtoneilikoista ja harsokukista (nämä voidaan toki hakea erikseen vaikka Plantagenista tai tilata lähikauppaan) ennen kuin lähdetään näitä lyömään lukkoon! Ja sähköpostia naputtelin myös kaasolleni kutsuvieraslistan rajaus-asioista sekä polttarijutuista. Mailin perusteella käytiin sitten kaason kanssa ihanan pitkä ja avartava ajatustenvaihto puhelimitse. Onnea on kuunteleva korva silloin, kun sulhoa kiinnostaa enemmän MM-jääkiekko :D
Inspiskuvia kukkakauppaan, kuvat Pinterest
Oman pihan pöytäkoristeet puskevat pintaan :)
Yhtenä suurempana rykäyksenä visiteerasimme uudelleen hääpaikalla. Mittasimme pöydät kaitaliinoja varten, ulkokatoksen mahdollisia koristuksia varten sekä tilat dj:tä varten. Mietimme syöttötuolien paikkoja ja pöytäkoristeita - ja valitettavasti, laatikko-ideastamme tipahti kyllä hohto, kokeilulaarit olivat liian rustiikkisia muuhun tilaan nähden, joko ne täytyisi maalata valkoiseksi, tai sitten valita jotain muuta, jotain "vähemmän on enemmän"... Lisäksi tarkistimme keittiön - joka todentotta oli aivan pieni ammattilaiskeittiö! Oli kiva päästä juhlapaikalle fiilistelemään, tila tuntui nyt paljon korkeammalta kuin viimeksi, mutta toisaalta myös pienemmältä, kun sinne ajattelee kaikki 100 vierastamme... Onneksi mukana juhlapaikkaa tarkastamassa oli pari pientä termiittiämme, muuten olisi vaikka voinut vahingossa pysähtyä miettimään ja tajuta, että alle puolen vuoden päästä tämän paikan merkitys meille tulee olemaan aivan erityinen :) <3
Äitienpäivänä herkuteltiin ja fiilisteltiin samalla häiden kakkuvalintaa! Ihan ei makuja vielä ole lyöty loppuun asti lukkoon, mutta tällä kertaa mentiin pakastemansikka-kerma-lemon curd-täytteillä ja macarons-orvokkikoristuksilla, herkkuja ja HERKKUA! :P ja hyvin toimi pakastetut mansikatkin - lokakuussa kun ei tuoreita taida juuri olla, mansikoita on lähinnä vain kerrosten välissä, joten ulkonäkökään ei haitannut. Päälle sulatetun valkosuklaan jätimme pois, tyyppi on kokemuksesta tarpeeksi makea ilmankin.. Macaronsit olisivat koristeina häissäkin huikeat, mutta tässä kohtaa täytyy tehdä tarjouspyyntökierros ennen kuin ihan ihastuu ;)
Yhdestä kakusta riittää 10-12 hengelle, eli meidän häihin tarvittaisiin kymmenen pyöryläistä läskibritaa. Hintalaskurilla laskettuna, kaupan pikkupakkausten hinnalla, yhden kakun kustannuksiksi tuli 10,25€ (ilman macaronseja ja suklaata).
Ohje on alkujaan Alkon Etiketti-lehdestä 2/2014 - klik.
Viikonlopulla palaveerattiin vanhempieni ja apikkaiden (ja taustalla hääräilevien siskojeni) kanssa häähommista. Pääasiassa napattiin vanhukset kärryille siitä, mitä ollaan jo suunniteltu ja lyöty lukkoon ja kysyttiin mielipiteitä muutamaan asiaan.
To Do - lista käytiin läpi lähes kohta kohdalta, joskin rivakkaan tahtiin. Sieltä kirkkoasioissa iskäni lupautui minut luovuttamaan ja mietintään laitettiin kirkon mahdolliset koristeet, siskoni on jo aiemmin lupautunut soittamaan meille pianolla ja todennäköisesti hänen kappaleensa tulisi soittoon kirkossa - ja todennäköisesti se on River Flows in You (youtubevideo alla), aww! Kutsuvieraslistaa saatiin jonkin verran pohdittua, mutta lopulliset linjaukset jäivät nyt oikeastaan meidän päätettäväksi. Musiikkipuolesta dj:tä ei tyrmätty ja arveltiin, että sen lisäksi sulhon setä varmasti mielellään jotain tanssimusiikkia tulee esittämään, näitä siis kyselemään. Hääyö vietetään juhlapaikalla ja häämatka ilmeisesti nyt osittuu niin, että häiden jälkeisellä viikolla lähdemme muutamaksi päiväksi kaupunkilomalle jonnekkin ja sitten vuodenvaihteen jälkeen, miehen työkuvioistakin riippuen jonnekkin vähän pidemmälle. Kuljetuksista päätimme, että koska juhlapaikka on syrjäinen ja juhlijat tulevat hyvin eri suunnista on yhteiskuljetuksen järjestäminen käytännössä tarpeetonta ja jokainen saa vastata itse kulkemisistaan. Painotuotteiden tekijäksi tuli suosituksia parista paikallisesta painamosta, täytyy pyytää heiltäkin tarjousta kun siihen asti päästään. Hyväksyntä tuli sille, että lahjatoiveissa on suoraa "häätilin" tai "projektitilin" tilinumero, eikä erillistä lahjalistaa tarvita. Lisäksi vanhuksilta tuli vinkki Esakallion viikonlopputanssikursseista, mitä voisi selvitellä - bestman on liikunnanopettaja, että häneltäkin varmasti valssin kertauskurssin pitäminen kyllä luonnistuu. Kukka-asioita pohdittiin, mutta vielä ei tullut ihan päätöstä siihen, kenelle kaikille ja minkälaisia kukkia ja vieheitä hommataan. Päivän kulusta pohdimme sen verran, että jos saamme kuvaukset hoidettua jo ennen kirkkoa, on ihan ok, että karautamme kirkolta suoraa juhlapaikalle ja olemme ottamassa vieraita vastaan, ettei kenenkään tarvitse hytistä mahdollisessa syysmyrskyssä. Onnittelujonoon tulisivat sitten meidän vanhemmat myös ja sen jälkeen onnittelumalja ja pöytiin odottamaan muita saapuvaksi ja maljan nostoa. Tämä toki voi muuttua, jos näyttää, että sää onkin oikein hyvä ja maljan nosto (ja yhteispotretti) onnistuukin ulkona.
Suurin harppaus taidettiin tehdä ruokajutuissa ja nyt vaikuttaakin siltä, että tullaan suurin osa ruoista tekemään sukulaisten kanssa talkoillen. Juhlatilan keittiönhän varasimme myös käyttöön jo edellisestä illasta, mutta saattaa olla, että tätä aikaa vielä aikaistetaan. Pikkusiskoni kokkiystävä, joka on tehnyt miehensä kanssa kaikki ruoat omiin häihinsä samassa keittiössä, lupautui alustavasti meille hääpäiväksi keittiöön ja hän kehui, että juhlapaikan keittiö on hyvä ja kaikkien ruokien valmistus ja säilyttäminen pitäisi onnistua paikan päällä! Seuraavalla visiitillä juhlapaikalle pitääkin tarkistaa keittiön varustelu, työvälineet, uunien ja hellojen kapasiteetti, valmistusastiat ja kylmäsäilytystilat sekä tarjoiluastiat, vesikarahvit ym. (Samaan settiin kirjataan ylös, että juhlatilan tarkastukseen pöytien koot kaitaliinoja ajatellen sekä paikalta löytyvät kukkavaasit ja pihakatoksen mitat, josko sinnekkin keksittäisiin vähän koristusta kun sellainen sielä on..)
Tällä hetkellä menusuunnitelma näyttäisi tältä. Eiköhän sillä nälkä lähde, mmm!
Yksi meitä yhdistävistä tekijöistä on rakkaus mereen. Niinpä on hyvin luonnollista, että haluamme potrettikuvat otettavan jossain meren äärellä. Ehkäpä näissä jo valmiiksi merkityksellisissä maisemissa?
