Save The Date: checked!

Saatiin kuin saatiinkin puristettua kasaan lisuke joulukortteihin: aivan mahtava video, johon liitettiin loppuun tieto tulevasta hääpäivästä.

Askartelimme videon Windowsin Movie Maker työkalulla, slow motion-tekniikalla. Kolmevuotiaamme räpsi etälaukaisimen avulla jalustalle viritetyllä järjestelmäkameralla kuvia, kun me sulhon kanssa keikisteltiin kameran etupuolella. Videon tarina kulkee lyhykäisyydessään niin, että ensin esitellään morsmaikku ja sulho omina yksilöinään vapaa-ajan mielipuuhien kautta ja sitten yhdessä kymmenen vuoden matkan varrelta räpsittyjen yhteisvalokuvien kuvavirtana. Aivan mahtava, ja ilmeisen tehokas - kyynelvirroilta ei ole vältytty niidenkään suunnalta, ketkä jo asiasta tiesivät ;)

Video upotettiin vartavasten luodulle Google Sites-sivustolle, jonne pikkusiskoni rakensi teemaan sopivan taustagrafiikan. Linkki videoon liitettiin joulukorttien taustalle post-it lapulle QR-koodilla. Saivat siis tulevat juhlavieraat myös hetken pohdiskella, mikä kärpäsenkakka korttiimme olikaan eksynyt. Linkin saivat nyt kaikki ne, kenelle joulukortin lähetimme, ei siis vielä aivan kaikki alustavallakaan kutsuvieraslistalla olevat. Mutta uskon, että tästä pikkuhiljaa tieto alkaa joka tapauksessa leviämään :)

Seuraavana katseet kääntyvät Häämessujen suuntaan, lähikuukausina on ainakin Mennään naimisiin!-häämessut Helsingissä 16.-17.1., Love me Do Helsingissä 23.1., Häämessut Turussa 30.-31.1. sekä Häämessut Tampereella 6.-7.2.2016. Todennäköisesti koitetaan näistä pariin rykäistä visiitti. Toiveissa on, että ainakin sormusasioihin saataisiin messuilta, jos ei ratkaisua, niin ainakin selkeyttä, mahdollisesti myös pukeutumisjuttuihin ideoita. Valokuvaaja-asiat pitäisi miettiä ja jos päädymme ottamaan ihan ammattilaisen päiväämme taltioimaan, pitäis tarjouksia alkaa kyselemään. Ohjelmapuoli vaatisi myös pohdintaa ja kyselyjä vähän sinne ja tänne. Ja ruokalista + järjestelyt on myös otettava kohtalaisen pian tarkempaan syyniin. Ennen kesää pitäisi myös visiitti morsiuspukuliikkeeseen olla toteutettu - jaiks!

Bestman: checked!

Joulu ja lastentaudit, mikä yhtälö. Häärintamalla on puuhailut jääneet viime kuukauden aikana vähemmälle - ja ihan hyvä niin. Pieni hengähdystauko ja ajatusten sulattelu tekee varmasti vain hyvää, niin uuden vuoden koittaessa on sitten akut ladattu ja pästään innolla puhkuen tarttumaan, vaan ja tasan, tämän projektin kimppuun. No, ei me ihan sentään olla laakereillamme levätty. Sulho sai suostumuksen ystävältään ja 1x bestmanin pesti on täytetty. Miehet eivät ilmeisesti vielä kauhean tarkkaan sopineen bestmanin toimenkuvaa, kolmen pienen lapsen ilmeisen kiireisenä isänä aika on kortilla varmasti vähän joka suuntaan, mutta ihanaa, että hän suostui kuitenkin. Pieni ajatus myös on, että tästä bestmanista leipoutuisi samalla seremoniamestari hääjuhlaan. Mutta katsotaan nyt, minkälaisia apujoukkoja miesten puolelle vielä lisäksi värvätään..

"Tulisitko kaasokseni?"

Näillä eväillä toteutui onnistunut kaasonhankintakeikaus! :)

Kaasolleni

Hei ihanainen S! ♥

Se, että luet tätä tarkoittaa, että olet sanonut mulle Tahdon! Jeeee, en voisi olla onnellisempi :) olet sanonut tahdon kaasoudelle, tahdon hääjuhlassa rinnallani seisomiselle, tahdon morsiuspaniikin rauhoittamiselle - tahdon yhden elämäni tärkeimpien päivien yhdessä kokemiselle.

Olet ihana ihminen. Ilo, kupliva onni, rauha ja järkevyys samassa, kompaktissa paketissa. Niin kuin joskus sanoin, olisi edelleen parasta ikinä pystyä pullottamaan osa sinua takataskuun pahan päivän varalle, kaivaa esiin kun risoo ja maailma olisi taas parempi paikka. Olet fiksu, päämäärätietoinen, periksiantamaton ja sinnikäs. Olet kova luu. Osaat olla järjen ääni, mutta omaat myös aivan mahtavan irrottelevan ja hulluttelevan puolen. Naurusi, hymysi ja silmiesi säihke ovat iskostuneet takaraivooni ja pystyn edelleen elävästi kuvittelemaan ne veivailevat tanssit, mitä opiskeluaikoina tanssittiin (vaikka mitään ei myönnetäkkään). Enkä keksi ketään muuta, ketä olisi jaksanut viilata opinnäytetyön pilkkuja kanssani akvaariossa illan pimeille tunneille asti.. 

Elämä on kulkenut eteenpäin, nyt välillämme on parisataa kilometriä. On perhettä ja lapsia, omakotitaloja ja vakituisia työpaikkoja. Tavallista arkea ja hui kauheaa, aikuisuutta.. Ikävöin seuraasi. Ikävöin vaivattomia keskusteluja. Ja hyväksyviä hiljaisuuksia. Yhteisiä tekemisiä, saunailtoja ja yön rientoja.. Maailmanparannuslenkkeilyjä, teehetkiä ja pitkiä puheluita. Koen edelleen, että tiukankin paikan tullen voin aina soittaa sinulle. Olet ollut ystävällinen, luotettava ja hyväksynyt minut tällaisena kuin olen. Toivottavasti pystyn olemaan yhtä hyvä ystävä myös takaisinpäin.

Tahdon sinut kaasokseni. 

Tahdon sinut toiselle puolelleni, kun julistetaan, että toisella puolella seisoo nyt ihkaoikea aviomieheni. Tahdon sinut ideoimaan, innostamaan ja innostumaan. Rakentamaan tätä juttua. Antamaan mielipiteitä, käytännön kokemusta, vinkkejäkin. Ja henkistä tukea päätöksiin. Tahdon sinut rauhoittamaan levottomuuttani. Muistuttamaan, mikä on tärkeää. Auttamaan valkoisen mekon päälleni ja tökkäämään minua, jos meinaan unohtaa hengittää! Tahdon sinut juhlimaan kanssani. Ja tekemään rillipöllöt, vaikka muu juhlaväki jo väsähtäisi.

Olet minulle hurjan tärkeä! ♥

Tahdon, että me ollaan ystäviä aina.

- J

My "I DO" would not be the same without you!

Retki ystäväisen luokse sovittu! :) Pari viikkoa olisi aikaa pohdiskella jotain kivaa viemistä mukaan...

Kaappi on raottunut myös muualla. Kerroin toiselle siskoistani naima-aikeista viikonloppuna - ja ilolla hänkin otti uutisen vastaan! Sieltä suunnalta löytyy, aivan kuten uumoilimme, tiukkaakin tiukempaa origamiosaamista kiitoslahjahaasteeseen tarttumiseen. Myös hänelle ajatellut ohjelman kohtaset, esimerkiksi pianistina, saivat alustavan hyväksynnän. Jess!

Inspiraationa luonto

Syksy! Tarviiko muuta sanoa :)

Juhlapaikka: checked!

Pari viikkoa on kulunut ja juhlatilan varauspäätös on odotuttanut itseään. Nyt se on lopulta kuitenkin tehty. Ja meille on tila varattuna! Ihan niin kuin jo uumoiltiin, syksyistä säätä aristellen ja lukuisia lapsivieraita ajatellen valittiin tila hiukan kauempaa kaikesta, mutta mahtavilla puitteilla. Alakerta on yhtenäinen, tiivis ja tunnelmallinen, yläparvelle saa rauhoitettua lapsille omaa tekemistä. Siellä on myös erillinen huone tyhjillään sekä hääsviitti, joten hääyön järjestelytkin mahdollisesti ratkesi samalla. Ylhäältä löytyy myös sauna merinäköalalla, eiköhän sekin saada käyttöön! Itse olen tähän tilaan kyllä tyytyväinen :) juhlamme juhlitaan Villa Meressä, Särkisalossa!

♥

Paikalla jo riippui pihavaloina valonauhoja, joka sopii häiden teemaan mainiosti. Näiden pohjalta saatiin viimeinen niitti myös grafiikoille, hääsivupohjille ja mahdollisesti myös kutsuille. Siskoni oli vanhemmillani vieraillessaan bongannut päivän kalenterista ja siinä ilakoidessa tuli luvanneeksi lähteä grafiikoita rakentamaan. Suuri helpotus itselleni - ja vähintään yksi hermojen menetys vähemmän! Minä + atk + pari lasta = ei hyvä yhtälö :D

Morsiuskukat ilman kukkia?

Kukkaset juhlan tekee.. mutta entä jos sittenkin... ;)

Eläkepäivinä rupean sitomaan kukkia, näin olen joskus povannut. Luonnonläheistä hommaa ja käsillä tekemistä, ihan hyvin voisin! Siksipä morsiuskimpun sitominen itse olisi aika hienoa! Mutta realistisesti, haluanko viettää häitä edeltävää yötä kukka-asetelmaa tuherrellen - tuskin (toisaalta se voisi olla hyvää konkreettista tekemistä niin ei ehtisi liikaa miettiä ja panikoida). Niinpä ajauduin pinterestissä selailemaan kuvia kimpuista, joita voisi näperrellä jo ajat etukäteen! Kimppuja paperista, kankaasta, sulista ja koristeista.. Vaihtoehto ehkä tämäkin!

Lapsivieraiden huomioiminen

Tällä hetkellä kutsuvieraslistalla on reilu 60 aikuista ja melkein 20 lasta, joista suurin osa alle kouluikäisiä, alle 2-vuotiaitakin muutama. Varmahan se ei toki ole, että kaikki kutsutuista lapsista osallistuvat juhlaan. Suunnittelussa täytyy kuitenkin lähteä siitä, että paikalla viipottaa useampi pikkuihminen. Vaikka lapsellisissa juhlissa on haasteensa, ei tullut mieleenkään, ettemme kutsuisi lapsia mukaan; omiamme, kummilapsia, lapsiemme kummien lapsia tai kauempaa tulevien kavereiden lapsia, joita muutenkin näkee liian harvoin. Me eletään nyt ihan rehellisessä lapsikuplassa, itse vielä sulhoa konkreettisemmin lasten ehdoilla, niin juhlatkin saavat olla sen näköiset, kunnon perhejuhlat.

Pikkuvauvat on helppo pitää tyytyväisenä: vanhemmat lähellä, tila vaipan vaihtoon ja syömiseen, rauha imetykseen, vesipiste ja mikro. Illan väsyn iskiessä juhlapaikka tuskin taipuu nukuttamiseen, ulkona vaunuissa ehkä - siinä kohtaa jää sitten vanhempien harkintaan että hankkiakko sijaisemo.

Myös kouluikäisten viihdyttäminen on helpohkoa: kunhan on tilaa jaloitella kun istuminen alkaa puuduttaa, kännykänlatauspiste?, ehkä jotain tekemistä, vaikka ulos ja riittävästi ruokaa!

Haastavinta taitaa kuitenkin olla pitää touhutaaperot ja leikki-ikäiset (joihin omammekin kuuluvat) tyytyväisinä (ja sellaisessa mielentilassa, että vanhemmatkin pystyvät juhlasta nauttimaan). Lähtökohtaisesti lapset ovat juhlien alkaessa nukkuneet hyvät iltapäiväpäikyt (*koputtaa puuta)! Kirkonmenot pidetään lyhykäisinä ja isossa kirkossa on toivottavasti riittävästi katseltavaa, toki myös kumeaa kaikupohjaa metakalle (note to self: tee äänenavaus ennen kohtaa TAHDON). Jos hääkuvaus suoritetaan kirkon ja juhlapaikalle siirtymisen välissä, on siinä hyvä aika jaloitella ja antaa pienille vaikka välipalaa, ettei nälkä iske. Mutta sitte itse juhla.. Huomioitavia seikkoja on ainakin nämä:

• syöttötuolit, istumajärjestys
• ruokailussa lapsille annokset heti hääparin/lähisukujen jälkeen?, lapsille oma menu? kokonaan oma tarjoilupöytä? vaihtoehto kakulle? Sopivan kokoiset lautaset, aterimet, vaikeasti kaatuvat lasit?
• leikkipaikka? ainakin turvallinen alue konttailuun.. leikittäjät? lelukassi? iso paperi häätaideteokseksi? askartelu? taikataikina? dvd? tabletti??
• piirtovälineitä pöydän ääreen? värityskirjat hääparin kuvista?
• ulos puuhasteltavaa? saippuakuplia! palloja tai jotain..
• välipalapöytä avoinna koko juhlan ajan?
• tila rauhoittumiseen, äänikirja pyörimään? kirjoja?
• potta! vaipparoskis, pusseja likapyykille ;)

Tilaa valitessa täytyy pikkuihmiset pitää myös mielessä. Ja koristeluja suunnitellessa. Pöytäliinoja nyt tuskin tullaan pöydiltä keräämään, mutta elävää tulta täytyy miettiä, ehkä ne sijoitetaan lyhtyihin? Hääinfoon lienee kohteliasta myös muille vieraille mainita, että lapsia saattaa olla paikalla ihanan eläväinen lauma! (että korvatulpat mukaan? ;)) Toive on, että niin aikuisilla kuin lapsillakin on juhlissa hauskaa.

Infinity dress

Sain muutama viikko sitten omaa aikaa istahtaa saumurin ääreen ja surautin kuuluisan kahden sauman mekon, eli infinity dressin (tällä ohjeella). Tein mekon mittojeni mukaan, Eurokankaan palalaarista kaivamastani viskoositrikoosta, menekkiä noin 3,5m. Joustava kangas teki tepposet, kahden sauman mekosta tuli kahden puretun ja uudelleenommellun sauman ja yhden kumilankavirityksen mekko -mutta silti lopputulos oli kerrassaan jes! Toive on, että saan kaasokseni rakkaan ystäväni, eikä tällöin kaasojen yhtenevä pukeutuminen tuota päänvaivaa. Jos päädyn kuitenkin useampaan kaasoon ja ruvetaan oikein käsityöläisiksi, tämä mekko voisi olla vaihtoehto! Kangastahan löytyy vaikka missä värissä ja juju on se, että mekon sidontaan on vain mielikuvitus rajana, tyyliä voi muuttaa vaikka kesken illan! Jokainen kaaso saisi siis olla samanlainen, mutta ihan erilainen ja täysin itsensä näköinen. Ja on muuten mielettömän mukava päällä!

Pohdintaa tilasta, koristeista ja juhlainfosta

Tärkeimmillä juhlapaikkaehdokkailla vierailtu! Ja kyllä sieltä taisi meille The Paikka löytyä ;) vähän vielä tarkennellaan yksityiskohtia ja pohditaan vaihtoehtoja, mutta olo on nyt varsin luottavainen. Paikkoja kierrellessä erottui kaksi edukseen, toinen tilalla ja toinen ruoalla (tämä siis tarjosi all, paitsi alko, inclusive pakettia). Syksyinen ajankohta todennäköisesti tulee lyömään viimeisen naulan ja kallistutaan sopivamman tilan puoleen - ja koitetaan muokata heidän suosiman pitopalvelun tarjottavia sitten mahdollisimman meidännäköiseksi. Vähän tässä nyt vielä kytee myös ajatus lähteä itse tekemään ruokia tarjolle.. noh, pohdintaa pohdintaa.

Toisekseen ajatustyön alla on nyt ollut menu, Save the Date-ilmoitukset, kutsut sekä koristelut. Koristeluissa suunta on kääntynyt minimalistiseen, valoihin, valonauhoihin ja lippusiimahommiin, mukana rakkauden palavia nuolia ;) toki kukkasia tulee varmasti näiden lisäksi pöydille. Elävää tulta täytyy miettiä, kutsuttavissa kun on jo melko määrä lapsia. Näiden myötä saadaan Save the Date-videon tausta muokattua meidännäköiseksi. Samoin kuin hääsivujen ja kutsujen.

Lisäksi olen luonnostellut hääsivujen hääinfoa. Nettiä selaillessa tuntuu mielipiteitä riittävän, sekä puolesta että vastaan, siitä, onko tökeröä tai vieraita aliarvioivaa jos liittää kutsuun liudan käyttäytymisohjeita. Samaten rahalahjatoiveen tai tilinumeron liittäminen puhututtaa. Itse ajattelen niin, että kohdallamme tietty määrä ohjeita vain lisää juhlan sujuvuutta. Vieraita tulee kauempaa, joten päivän ohjelma, ajo-ohjeet, lapsivieraiden huomioiminen ja majoitusvaihtoehdot ovat ainakin hyvin merkittäviä tietoja. Lisäksi listassa komeilee tällä hetkellä ilmoittautuminen, yleiset käyttäytymisohjeet?, valokuvaus (jos hankitaan dokumentaarinen valokuvaus ammattilaiselta, hänelle työrauha!, osoite vieraiden ottamien kuvien lähettämiseen?), pukukoodi?, merkittävät luottamustoimet?, ruokailu ja ruokajärjestys (lapsivieraille apetta eteen heti hääparin jälkeen?), musiikki ja tanssijärjestys (toinen tanssikin mahdollisesti rauhoitetaan lähisuvuille, jos onnistuu, niin lauluksi valitaan eräs merkittävä kappale), spotify-soittolistan osoite, alkoholi? ja valomerkin ajankohta. Siitä, kirjoitetaanko ohjeet hauskahtavaan, vanhaan tyyliin, en vielä osaa sanoa. Toisaalta tuntuu hauskalta, ehkä paikalliselle murteelle väännettynä esimerkiksi.. Rahalahjan toivomiseen tallensin ylös jo muutamia (ainakin olevinaan) vitsikkäitä runonpätkiä, mutta voi olla että tässä kallistutaan vain pienimuotoiseen pränttiin "lahjavinkki". Näihin asioihin lienee sulholla painava sana sanottavana. Autuutta on miehet, joille tällaiset asiat on välillä hyvinkin selviä (- silloinkin kun morsmaikku on näitä asioita viikkokaupalla jo pyöritellyt mielessään ;)). Samoin alan pikkuhiljaa kaipaamaan tukea ja vinkkejä myös kaasoksi kaavailemaltani ystävältä. Odotan jo, että nähtäisiin ja pääsisin kysymään, suostuuko (suostuuhan!) hän kunniatehtävään :)

Luova tauko

Häähommat harrastaa luovaa taukoa.

Tuntuu, että paljon on nyt juhlapaikan valinnasta kiinni. Onneksi seuraavalle viikonlopulle on varattu kolme visiittiä mahdollisiin juhlapaikkoihin! Harmiharmi, alustava varaus yhdessä lempparipaikoistamme vahvistettiin, mikä sekoittaa pakkaa vielä sekin. Että jos kuitenkin halutaan juuri se paikka, että pitääkö päivää vielä kuitenkin lähteä muuttamaan.. Toivottavasti ei. Meinaa viime viikolla allekirjoittaneelle valkeni sellainenkin fakta, että omat isovanhempani on vihitty aikanaan juuri samaisella päiväyksellä!

Paikan varmistumisen jälkeen selkeytyy budjetti, kutsuvieraiden määrä, ohjelmamahdollisuudet (ja -rajoitteet), koristelumahdollisuudetkin (tai mahdottomuus) ja sitä myötä se punainen lanka. Sen jälkeen päästään tekemään sitten save the date-ilmoitusta ja kutsuluonnoksia sekä hääsivuja eteenpäin, koristeluja ynnämuuta tsi-juttuja.. Ja kyllähän täällä ajatustyö kokoajan hyrrää taustalla, vaikkei konkreettista nyt tapahdukkaan.

Aa! Paitsi se, että nyt juhlapaikkoja varatessa oli pakko sen verran tulla kaapista, ettei lastenvahdeille (eli isovanhemmille) tarvinnut ruveta valheita syöttämään. Pari vinkkiä, vähän lisää vihjailua ja lopulta aika selvä ohjaus niin löytyihän se merkintä sieltä vanhempieni synttärikalenteristakin viimein! Olivat kuukauden kyllä jo ajat sitten kääntäneet, mutta lyijykynällä kirjoitettu präntti sivun yläreunassa oli jäänyt täysin huomiotta - "mitä sitä tihrustamaan, kun jo muistaa, että ensimmäisenä lokakuussa on Aulin synttärit päivänä X".. :D Mutta positiivista oli se, että kummankin suvun puolella reaktio oli vain positiivinen. Että oli vähän odotettukkin.. Ja että noh, nytkös se sitten on sen aika! Oli jo alueen juhlapaikat mietitty ja pitopalvelusta selvä mielipide ;) Kiva siis niin! Sulholle vähän hirvittelin, että nyt niitä mielipiteitä sitten alkaa sadella. Että saadaan pitää pää kylmänä, että saadaan rakennettua just sellaiset häät mitä itse halutaan.. Mutta eiköhän noista ihanaisista lähipiiriläisistä ole kuitenkin pääasiassa pelkkää hyötyä - iloa, innostusta ja apua! Saa olla onnellinen!

Shit Just Got Real

01.10.2015

Normipäivä. Tänä vuonna. Mutta vuoden päästä ei ihan ;)

Tämän syksyn ensimmäinen pakkasyö on koettu. Mutta kunnon ruska vasta tuloillaan. Rusehtavaa ja kellertävää löytyy, punaista vain paikoitellen. Tippuneita lehtiä saisi jo alkaa haravoimaan. Sanomalehden mukaan aurinko nousi 7:31 ja laski 19:01. Pimeys päättyi 6:50 ja taas alkoi 19:40. Kohtalaista tai navakkaa lännen ja luoteen välistä tuulta. Vaihtelevaa pilvisyyttä, vähäisten kuurosateiden mahdollisuus. Päivälämpötila 14 ... 16 astetta.

Aamulla yhdeksän pintaan untuvatyynystä erotessa ulkolämpötila huiteli 11 asteessa, kylän yllä leijaili hentoa sumua ja taivasta peitti pilviverho. Puolenpäivän aikaan päivälenkillä pilvet olivat raottuneet ja aurinko paistoi peräti lämpimästi. Lämpötila 16 astetta. Pienoinen tuulenvirekin tuntui suorastaan mukavalta. Viiden jälkeen ruokaa laittaessa alkoi taivaanranta jo maalautua ruskoonsa. Ulkona 14 astetta, Ja komea iltarusko olikin. Kahdeksalta syksyn ensimmäistä riisipuuroa keitellessä oli aurinko jo painunut mailleen. 12 astetta. Illalla yhdentoista aikaan viimeisen kerran mittaria katsoessani oli lämpöä edelleen 12 astetta. Synkkä yö. Mutta tähtitaivas.

Tänä vuonna 01.10. oli kaunis päivä - ei tietoakaan syysmyrskyistä, vaikka sellaisiakin on tälle viikolle luvattu. Jos häitä olisi juhlittu tänä vuonna, olisi kirkosta poistuminen sujunut oikeinkin hyvässä säässä. Samoin häävalokuvaus olisi onnistunut ulkona. Ensimmäiset maljat avioparina olisi voitu nostaa syksyn raikkaita tuulia haistellen. Ruokailtu olisi hämärtyvässä illassa. Kakku leikattu iltaruskossa. Ja ensimmäinen tanssi tanssittu kynttilöiden valossa.

365..

Tulevalle vaimolle, 365 päivää to go..

Hei sinä - eli minä.

Vuosi häihin. Vuosi vaimouteen. Vuosi uuteen aikaan, vaikkakin vanhassa, tutussa ja hyväksi havaitussa sadussa. Tuleva vuosi tulee varmasti olemaan hektinen. (Vaan mikä vuosi kahden pienen lapsen kanssa ei olisi?) Vuosi tulee varmasti pitämään sisällään niin pirskahtelevaa onnentunnetta, jyskyttävää jännitystä, pelkoa, odotusta kuin hetkittäistä hampaidenkiristystäkin. Vuosi tulee toivottavasti pitämään sisällään myös rauhan tunnetta, silkkaa iloa, naurua ja lämpimiä katseita, haleja, pusuja ja hipaisuja niskassa.. Ja ennen kaikkea rakkautta.

Rakas ystäväiseni.

Muista, miksi tämän teet. Muista, mitä avioliitto itsellesi merkitsee. Ja mitä tuleva miehesi sinulle merkitsee.. Älä rupea hermokimpuksi. Jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, niin sitten ei mene. (Vaan mikä noin yleensä kahden pienen lapsen kanssa menisikään?) Säilytä hermosi. Valitse valo, Hymyile. (Tee pannukakkuja.) Ja hengitä!

Häähumua on vain yksi päivä. Tehkää siitä ikimuistoinen. Mutta tärkeämpää on se kaikki, mitä päivän ulkopuolella tapahtuu. Olkaa avoimia. Olkaa rehellisiä. Olkaa toistenne tukena. Olkaa samalla puolella. Pyytäkää anteeksi. Ja sanokaa kiitos. Huomioikaa toisianne. Puhukaa. Ja kuunnelkaa. Innostukaa toisistanne. Ja toistenne kanssa. Antakaa läheisyyttä. Mutta myös tilaa hengittää. Muistakaa tervehtiä ja hyvästellä. Pitäkää kädestä. Katsokaa samaan suuntaan.

Valitkaa toisenne, uudestaan ja uudestaan.
Te olette onnenne ansainneet.

Olette mun lempparipari kaikista! ♥

Puss puss!

Hääsivuluonnostelma

Somehäähommia keskustellessa antoi sulho luvan omien hääsivujen perustamiselle. Itse ei kuulemma ehdi, mutta kotiäidillä kun on aikaa jne jne.. Noh, mielestäni juhlainfon ja lisätietojen kasaaminen yksityisille nettisivuille useiden hääkutsun liitteiden sijaan on pelkästään hyvä ajatus. Sanoja ei tarvitse säästellä, mutta luontoa säästyy! Ja samalla sivuille voi laittaa esittelyä sulhosta ja morsmaikusta, yhdessä ja erikseen, samoin kuin yhteisestä taipaleesta. Kaukomatkalaisten ajo-ohjeet saa suoraa kartalle ja majoitusvaihtoehdot linkitettyä. Ja sitten on esimerkiksi juhlapaikan osoitteet ja tarvittavat puhelinnumerot jossain ylhäällä, kun kutsu on kiireessä matkaan lähtiessä unohtunut keittiön pöydälle.

Alustavan luonnostelun mukaan meidän hääsivuille tulee..

• Samat tiedot kuin kutsussa
• Tiedot vihkipaikasta, ajo-ohjeet, historiaa kirkosta?
• Tiedot juhlapaikasta, ajo-ohjeet, linkki paikan kotisivuille ym. tietoa?
• Juhlainfo
• Vinkkejä majoitukseen kaukomatkalaisille, taxin numero?
• Yhteystiedot meille + kaaso & bestman?
• Linkki Save The Date -videoon ja Spotifyn soittolistaan, jos sellaiset saadaan aikaiseksi
• Meidän tarina
• Sulhon ja morsmaikun täyttämä "ystävänkirja"
• Kaason & bestmanin esittely?
• Sneek peek -osio kuville?
• Laskuri tapahtumaan
• Hästägi ym. esille

Save The Date - video?

Kun vain aikaa olisi loputtomiin! Totesi tuleva morsmaikku, kun netistä Save The Date-videoita löysi.. Meinaa kyllä näyttää omaan silmään hauskalta tuollainen videoiden kanssa kikkailu. Sulhokin jo pikkaisen innostui, että olisihan se kiva etenkin kavereille tuoda naintisuunnitelmat julki jollain muulla tavalla kuin tekstarilla.. Inspiraatiovideoita Youtubesta.

Ja pitihän sitä samantien itsekkin koittaa tehdä stop motion -animaatiota Windowsin elokuvatyökalulla - ja onnistuu! ;) kun vain sitä aikaa..

Juhlapaikkapohdintaa

Juhlapaikan metsästys etenee. 8/10 paikoista on vastannut kyselyihin ja ensimmäinen visiitti potentiaaliselle juhlapaikalle on sovittu!

Juhlapaikkaa miettiessä olemme olleet kohtalaisen samoilla linjoilla. Haluamme, että tila on yhtenäinen ja sellainen, jossa myös mahdolliset tanssit ja jorailut onnistuvat. Ei ravintolahäitä. Eikä muutenkaan liian jäykkää tai ahdasta tilaa. Piha tai muu jaloittelutila, etenkin lasten höyryjen päästämiselle, on melko must. Mutta syksystä kun ei tiedä, täytyy porukan mahtua hyvin myös sisätiloihin. Toiveena on, että tilassa saisi viipyä yli puolenyön. Virallisten jälkeen jorailu ja rentoilu kauempaakin tulleiden ystävien kanssa siintää jo silmissä. Ja yhteydet mihinkään jatkoille ovat joka tapauksessa olemattomat. Tunnelmallisuus ja persoonallisuus plussaa!

Juhlapaikkakyseilyitä on lähetetty sekä seurojenhuoneille, tanssilavoille että ihan juhlatiloiksi itseään markkinoiville. Kaikki kotokaupungin tältä laidalta, n.30km säteellä omasta kodista. Hajonta on suuri. Toisissa tarjotaan tilan lisäksi vain tuolit ja pöydät ja toisissa kaikki kattauksesta loppusiivoukseen. Osa on sitoutunut ottamaan pitopalvelun aina tietystä paikasta ja toisissa ei ole kunnon keittiötäkään (no, sellaiset karsiutuvat mahdollisuuksista pois jo heti kättelyssä). Myös anniskeluoikeudet vaihtelevat. Vaikka seurojentaloilla saisi valomerkistä neuvoteltua helpommin, uskon, että kallistumme ihan juhlapaikan puoleen. Tilan viihtyvyys on kuitenkin hyvän ruoan jälkeen se, mihin juhlia järjestäessämme haluamme panostaa.

Vihkikirkko: checked!

Vihkikirkon valinta tehtiin meidän lapsuuden "kotikirkkojen" välillä. Toisena vaihtoehtona oli pieni, intiimi ja sympaattinen puukirkko, toisena suuri, mahtava ja historiallinen kivikirkko. Molemmat paikat yksilöllisiä ja upeita - pelkkiä hyviä vaihtoehtoja siis. Koska sulholla ei lopulta ollut näistä kahdesta enää väliä, sain itse tehdä valinnan. Vaikka pienen kirkon selkeästi lyhyempi matka alttarille pistikin kovan vastuksen mietintään, niin tokihan se "oman" kivikirkon puoleen sitten kääntyi . Sen kivikirkon, jossa olen itse ripille päässyt ja partiolupaukseni antanut, sen kivikirkon, jossa vanhempanikin ovat aikanaan tahtoneet. Sen kirkon, jonka kellojen soitto nyt kaikuu omaan ensimmäiseen kotiimme asti aina sunnuntai-aamuisin. Meidät vihitään Perniön Pyhän Laurin kirkossa!

Kirkko varattiin heti samalta istumalta, kun saatiin päivämäärä päätettyä. Ehdin kuitenkin vasta tänään käydä tulevan vihkipaikan nurkilla napsimassa muutamia fiilistelykuvia.

Kirkon nurkilla kierrellessä nappasin muutaman kuvan myös paikoista, joissa hääpotretit voisi hyvin ottaa. Todennäköisesti mietimme jotain yksilöllisempää ja "enemmän meitä," (eikä syksyllä voi olla varma, että ulkokuvaus edes onnistuu), mutta kyllä näihinkin maisemiin voisi mielestäni hääparin sijoittaa!

Häiden teemaa

Meidän häihin ei tule mitään tiukkaa tai tarkkaa teemaa (sulho meni ja ampui alas muun muassa huikeat ehdotukseni rakkaudenlaivahäistä, navigointihäistä ja kekrihäistä). Pienen perfektionistimieleni mieliksi tullaan jonkinlaista värien ja koristeiden yhtäläisyyttä silti toteuttamaan. Överiä koitetaan välttää tässäkin asiassa, mutta joku punainen lanka täytynee olla. Saadaan sitten kutsut ja paikka edes suurinpiirtein samaan sarjaan kuuluvaksi.

Luontoihmisinä häiden värimaailmaa tullaan kasaamaan vuodenajan inspiroimana, ja kah, syksy tarjoaa ihan mahtavasti valinnanvaraa! Oranssia näyttäisi olevan vähän joka kortissa, mutta kallistetaanko muut värit mustan ja valkoisen sävyyihin, ruskeaan, siniseen vai petrooliin.. Tällaisia mietteitä tällä hetkellä.

Ensimmäiset vastaukset juhlapaikkakyselyihin ovat tulleet! Osa mahdollisuuksista on karissut pois vierasmäärän ja osa häiden syksyisen ajankohdan takia. Toinen nettisivujen perusteella lemppareistamme on alustavasti varattuna, kuun vaihteessa selviää, vahvistuuko varaus vai päästäänkö sitäkin miettimään itsellemme. Vielä odotellaan muutamaa vastausta ja seuraava vaihe onkin sitten käydä tarkastamassa toiveitamme parhaiten vastaavat paikat ihan livenä! Tänään laitoin myös ensimmäisen mailin ensimmäiseen mahdolliseen pitopalveluun, joita juhlapaikoista suositeltiin.

Tasaisen varmasti eteenpäin - se kuuluisa peruna kerrallaan!

Paikkakortit

Paikkakortit on yksi häiden ehdoton tsi-juttu! Ja valinnanvaraa malleista tuntuukin olevan vaikka muille jakaa. Mielestäni on hyvä idea, että paikkakortti toimii illan edetessä lasin merkkinä. Ja juuri sen takia uskon tällaisten tulevan väkerrettyksi, vaikka varsinaisten paikkojen sijaan osoitettaisiinkin jokaiselle vain pöytä, mistä valita paikkansa. Se, mikä tyyli paikkakorteissa lopulta valitaan ratkeaa varmasti häiden "teeman" selkiydyttyä. Päätöksiä, päätöksiä, vaikkakin vallan pieniä ;)

Tällä hetkellä jotenkin lempparina olisi puiset, sopivasti teemaan tuunatut pyykkipojat! Hox, ainakin Granit myy aakkosleimasimia!

Ilmiö: somehäät

Itse olen kuluvana kesänä ollut mukana useammassa häähuumassa, niin facebookissa kuin instagramissakin - ja ihan ilman kutsua! Mielestäni on ihana seurata toisten juhlia, kauniita morsmaikkuja, onnessaan hykerteleviä sulhoja ja viihtyviä juhlavieraita. Omalle kohdalle somehääilmiö on kuitenkin vähän kaksijakoinen juttu. Toisaalta on kiva nähdä, miten vieraat kokee juhlan ja jäähän siitä sitten liuta täysin toisenlaisia muistoja itselle tärkeästä päivästä. Mutta nimenomaan jää - ikuisiksi ajoiksi internetin syövereihin. Yksityisyyden menettäminen kirpaisee. Ollaan kuitenkin jo aiemmin ihan tietoisesti päätetty välttää esimerkiksi lasten kuvien jakamista julkisesti.

Käytiin viikonloppuna keskustelua aiheesta. Häiden osalta halutaan etenkin vieraiden ottamia kuvia kasata yhteen ja saada itsellemme talteen, myös polttareista ym. Ja koska sosiaalinen media on meillä osa arkipäivää, tuntuu sen valjastaminen hääkäyttöön ihan luontevalta. Itse olen ainakin vallan hurahtanut instaan, kotiäidin halvat hyvit ja sillein. Käytiin kuitenkin läpi vaihtoehtoja. Hääsovelluksilla (esim. WedPics) saisi luotua täysin yksityisen kuvagallerian, mutta tätä varten täytyisi jokaisen vieraan ladata sovellus älypuhelimeen.. Instagramiin uuden yksityisen hääkäyttäjätilin avaamisella saisi itse hyväksyä ne, ketkä kuvia pääsisivät suoraa seuraamaan (toki kaverien omilla feedeillä kuvat näkyvät omille kavereilleen), mutta silloin juuri se etu, josta itsekin kesän häiden vapaamatkalaisena nautin olisi muilta suljettu. Niinpä päätimme tyytyä perinteiseen ja helppoon #häähästägiin. Kunhan vielä keksitään, mikä se Meidän oma on, ettei vieraiden tarvitse keksiä omiaan. Ja sitten vaan toivotaan, että kuvavirta pysyy asiallisena, eikä ketään julkaise kuvia sulhon jännähikisestä ohimosta tai morsmaikun liikutuksenkyyneleissä uitetusta naamasta.. ;) Toivon mukaan saadaan hästägin taakse ladattua sneak peekeja myös valmisteluista!

#hästägin lisäksi internettiä olisi ajatus käyttää häissä myös muuten hyödyksi. Sulho vielä vaatii vähän sulattelua ;) mutta pohdinnan alla olisi Save The Date - ilmoituksen lähettäminen linkkinä videoon (onnistuisi ihan näppärästi esim. Googlen sivupalvelun kautta, saa rajattua, että sivun näkee vain linkin saaneet) sekä hääsivuston perustaminen hääinfolle (joko Googlen Sivut tai ihan joku hääsivusto; mywedding, the knot, gettingmarried, hääsivukone). Lisäksi selvitellään saisiko Spotifyn toimimaan niin, että vieraat pääsisivät lisäämään häitä varten luodulle soittolistalle biisejä, jotka liittävät meihin.

Somehommien lisäksi viikonlopun puhteina suurinpiirteinen budjetti: checked sekä alustava kutsuvieraslista: checked! Vierasmäärä olisi nyt reilu 80. Mahdollisia hääjuhlapaikkoja listattiin ylös ja niistä suosikeihin lähetettiin jo alustavia kyselyitä. Samoin pitopalveluita laitoin jo muutaman ylös, jos ja kun sellaisia lähdetään erikseen valitsemaan.

Kiitoslahjat

Vaikka aikamoisia herkkuhirmuja välillä ollaankin, omissa häissämme tuskin katetaan kiitoslahjoiksi perinteisiä hääkarkkeja. Ihan vaan koska ei - itse en oikein ole päässyt selvyyteen hääkarkkien perinteisestä tarkoituksesta. Ja jos haluttaisiin jollain tavalla juhliin osallistumisesta kiittää, uskon että keksitään kyllä muitakin tapoja kuin suklaapalloset, joita ei välttämättä edes syödä. Ellei sulho sitten keksi ruveta suunnittelemaan omia karamelleja, joita jakaa! ;) ..pieni muisto sen sijaan olisi kiva antaa.

Ja niin, sisäisen tsi-ihmiseni sormet taas syyhyvät. Syksyisiin kiitoslahjoihin saattaisi sopia pussi oman pihan kukista kuivattuja siemeniä; "auta rakkauttamme kasvamaan". Tai aineet mukilliseen kuumaa suklaakaakaota syksyisiä iltoja lämmittämään.

Tulin kuitenkin huomanneeksi, että 1.10. vietetään useita kansainvälisiä teemapäiviä, kuten ikääntyneiden päivää (YK), kansainvälistä kasvisruokapäivää sekä Tampereen päivää (hih!), mutta se, mikä itselleni iski, on heijastinpäivä! Pinterestistä kolusin läjän tsi-ideoita ja molempien suosikiksi tällä hetkellä nousi heijastinkankaasta tehty rauhankyyhky-origami! Tästä olen aika intsinä! Eikä tämä ollut, ainakaan paperilla, mikään täysi mahdottomuus toteuttaa - edes paksumpisormiselle sulholle ;)

Häämekkohaaveita

Ottakaapa mielikuva. Kotiäiti, jalassa miehen pieneksi pestyt sukat, ainakin viisi vuotta vanhat legginsit, kahdelle vauvalle tuhannesti aukinapsutellut imetysliivit, sivusaumasta periksi antanut toppi ja miehen hupparipaita - se sentään Gantia! Tukka kolmatta vuotta ponnarilla.. Ja siihen haaste. Miten saada tämä yhtälö löytämään unelmiensa häämekon, luonnollisesti tyköistuvan ja muotoja imartelevan, ja vielä sellaisen, jossa mielellään viettää yhden elämänsä ikimuistoisimmista päivistä, tuntee olonsa hyväksi ja tulee vielä mielellään kuvatuksi? Kyllä taitaa olla taikojen paikka!

Luonnollisesti odotukset häämekosta ovat korkealla. Ja valinnanvaraa niin vietävästi! Visiitti liikkeeseen täytyy varmasti tehdä hyvissä ajoin, jo pelkästään sen takia, että saa valittua vartalotyypille istuvimmat mallit etsinnän alle. Mutta en todellakaan poissulje vaihtoehtoa hankkia mekkoa käytettynä. Päinvastoin, mielestäni olisi vain hienoa, jos unelmien mekko löytyisi käytettynä. Onneksi nykyään käytettyjäkin liikkuu hyvin, kirpputoreillakin, huudossa ja torissa, lovebird HKI ja myös paikallinen liike mainostaa korvanneensa pukuvuokrauksen käytettyjen myynnillä!

Haluan, että mekko on vaalea, todennäköisesti valkoinen. Toivottavasti yläosastaan pitsinen. Ja selästään jonkin jujun omaava. Syyshäät kun ovat kyseessä, voisi yläosa olla vähän peittävämpi, ehkä hihallinenkin. Kokonaisuutena toivon, että mekko olisi simppeli, mutta juhlava. Ei mikään kermakakku-unelma. Mitään värikoristeita itse mekkoon tuskin haluan. Mutta ehkä väriteeman mukainen ylläri alushameena? Huntua tai tiaraa, tuskin. Kukkakoriste tukkaan, mahdollisesti. Laahus, maltillinen.

Jos nyt yhden kuvan kanssa lähtisin liikkeeseen, olisi se otos Essi Pöystin häämekkosta, siinä on jotain aika kivaa.

Kuva Iltalehdestä

Ps. Nyt se salaa häähurahtanut anopikas oli mennyt ihastumaan - kaikesta edelleen tietämättä, paikallisen liikkeen ikkunassa komeilevaan häämekkoon! "Se niin sopisi sulle!" :D ♥ 

We've got The Date!

Päivämäärä: checked!

Ensin mietittiin elokuun vielä lämpimiä iltoja, hidasta hämyä ja hentoa haikeutta kesän päättymisestä. Lopulta vaakakuppi kuitenkin kallistui kunnon syksyn puoleen - ja lokakuulle. Ei kuumuutta, ei kärpäsiä, ihan toisenlaista tunnelmaa kuin kesällä. Tunnelmallinen syksyn pimeys, kirpeys, ilman raikkaus - ja sen jälkeen koko kylmä talvi aikaa muistella rakkaudentäyteistä päivää.. Eikä taida olla sattumaa, että päiväksi valikoitui yhteisen nimipäivämme = epävirallisen vuosipäivänämme jälkeinen lauantai. Ja pieni numerofriikki kun olen, onhan tämä päivämäärä nyt se kuukauden vekkulein. Siinä se nyt on, The Date!

.: 01.10.2016 :. 

♥

Sääukko hei! Olethan päivällemme lempeä. Tarjoile vain sopivasti sadetta. Ehkä pilkahdus auringonpaistettakin. Liekehtivää ruskaa. Värejä ja valoa. Lehtien tanssia tuulessa. Viileys, joka saa ihokarvat nousemaan koholle, mutta taittuu lempihuopaan kääriytymällä. Hitaasti hämärtyvä ilta. Taivaanranta kuin maalaus. 

Pimeä yö, johon kuiskata kiitokset - tuoreena miehenä ja vaimona.

Kuva Pinterestistä

ps. Käytiin samana iltana kirkon varaamisesta vanhemmillani kahvilla ja kirjattiin päivämäärä ylös heidän seinällään kiikkuvaan syntymäpäiväkalenteriin. Saas nähdä, koska ylläri huomataan! Sieltä saattaa meinaa pyrähtää linjoja pitkin yksi kappale kohtalaisen innostunutta anopikasta ;) 

Ensimmäinen häästressi

Hyvä että olen nilkkojani myöten päässyt kahlaamaan hääjärjestelyjen maailmaan ja nyt jo olan takaa kurkkii ensimmäinen häästressi. Muutama läpi selattu hääblogi, ja huomio siitä, että häitä suunnitellaan myös jo vuodelle 2018! Eikö meillä olekaan aikaa tarpeeksi? Onnistuuko häiden suunnittelu keskellä pikkulapsiarkea? Ja onko se hetki nyt sitten kuitenkaan oikea? Silmäys juhlapaikkoihin, moni on jo tuttu, monesti juhlittu, saako paikkoja ja juhlaa tarpeeksi omannäköiseksi millään? Parhaimmat ystävät, myös mahdolliset kaasot ja bestmanit asuvat kauempana, onko järkeä lähteä yksin puurtamaan? Onko se kaiken stressin, rahanmenon ja kireilyn arvoista?

Soitto sulholle, "On."

Ja tottahan se on. Turha tässä on ennakkoon kriiseillä, Aikaa kyllä oikeasti luulisi olevan, kun vain pistää ranttaliksi. Ja sitten täytyy toivoa, ettei se kuuluisa naisen mieli kauhean montaa kertaa ehdi muuttumaan kaikenmaailman teemojen ja värien suhteen, o-ou!

Peruna kerrallaan!

Sulhon kanssa saatiin viikonloppuna juteltua häiden luonteesta, jaettua joitain pieniä yksityiskohtia ja "se ois siistiä" juttuja, joita haluttaisiin juhlaan. Alkuvuoden häämessujen päivämäärät napattiin kalenteriin. Ja sitä pohdittiin, missä vaiheessa olisi hyvä tulla kaapista ja kertoa suunnitelmista myös lähipiirille - saa nähdä, saadaanko säästettyä asia jouluun asti, olisi meinaa aika makea lahjaidea! Seuraavana listalla on to do-listan ja lentävien ideoiden listan kasaaminen ja pikkuhiljaa alustavan vieraslistan järkeily. Sekä budjetti! Myös The Date vielä puuttuu - sen jälkeen pääsisi sitten kyselemään kunnolla kirkkoa ja juhlapaikkaa. Jännää!

Valitse sulhanen: checked!

Vaikka mitään ei ole sovittu, paljon on jo hyvin selvää. Päivämäärää ei ole lyöty lukkoon, eikä suuriakaan linjoja piirretty. Mutta silti mielikuva juhlista alkaa muodostua. Häilähdyksiä, hetkiä, maisemia ja tunnelmia.

Haaveilijasieluna ja taivaanrannan maalarina olen varmaan ensimmäisistä ihastuksista asti haaveillut Siitä Suuresta Päivästä ja nappaillut kalenterinkulmiin ideoita. Mitä vanhemmaksi ja vakiintuneemmaksi olen tullut, sitä selkeämmin Suuren Päivän prinsessahöttöhaaveet ja kermakakkuöveristrasselitoiveet ovat karisseet - ja tilalle on selkeytynyt päämäärä Suuresta Rakkauden juhlasta, meidän kahden päivästä, jolloin suurimman wau-efektin antavat omat tunteet, jolloin on täysin sallittua olla äitelänällösti liimaantuneina toisiinsa - ja jolloin todellakin saa pussailla sen ukkokullan puhki!

Sulhasen lisäksi tiedossa jo on, että..

• Juhlaa olisi hieno juhlia ensi vuonna, 10v yhteistä taivalta takana, aika hienoa. Ehkä keväällä, mutta koska se taitaa tulla vähän hätäseen, niin todennäköisemmin syksyllä. Itse en ole varsinaisesti kesäihminen, sitäpaitsi juhla vähän "sesongin" ulkopuolella houkuttelee yksilöllisyydessään. Miten symppistä olisi illan hämyssä, kynttilöiden loisteessa käpertyä yhteisen viltin alle?
• Kirkko (jeps, päätös kirkkojuhlasta checked) ja paikka valkkautuvat yhteisiltä kotoseuduilta maaseudun rauhasta tai meren rannalta. Joku tunnelmallinen ja rauhallinen paikka, riittävät sisätilat, jos juhlitaan syksyllä, mutta kuitenkin mahdollisuus myös ulkona oloon sään salliessa. Juhlaväki tulee sisältämään myös lapsia (lapsellisuuspäätös checked), joten mikään pönöttelyjuhla ei tule kyseeseen. Seurueessa on myös innokkaita tanssijoita, joten tanssilattia jossain muodossa on pakollinen. Todennäköisesti orkesteri, mutta myös joku dj/spotifyhomma. Vieraat koitetaan rajata tiiviisti ja pitää määrä kohtalaisena, mutta viimeinen niitti tullee juhlapaikan rajoista.
• Kohtalaisena TSI-ihmisenä haluaisin itse tehdä juhlien eteen paljon, jo pelkästään ainutlaatuisuuden takia. Koristeluita, lahjoja, kutsut?, kukkajuttuja?, pikkuihmisten pukuja?, ruokiakin?.. Toisaalta, yksinkertaisuus kunniaan, simppeliä ja tunnelmallista on toiveissa.
• Lahjalistaa tuskin tarvitaan, yhteistä omaisuutta kun jo on.. Muistamiset toivotaan todennäköisesti häämatkatilille tms., vaikka pidemmälle häämatkalle kaksin tuskin ihan hetkeen päästään. Häämatka saattaa siis muodostua kahdesta matkasta, joista ensimmäinen siinä heti häiden jälkeen ja joku isompi sitten kun ei olla enää ihan niin kiinni lapsissa.
• Perinteisiä hääohjelmanumeroita, kuten morsiammenryöstöä (ahdistaa lapsien puolesta jo valmiiksi) tuskin juhlaan sisältyy, ei kumpikaan olla mitään huomion keskipisteeksi pyrkiviä. Yhteistä kivaa sen sijaan koitetaan keksiä ja järjestää. Ainakin Toivo ja Lempi ja lyhtyjen lähetys yötaivaalle olisivat aikas kivoja, kuvakoppi/polaroid, kuvatarina yhteisestä taipaleesta tähän asti, jotain aviovinkki/treffivinkkejä vierailta... Morsiammen isän puhe varmasti saadaan ja sulhanenkin lupasi omaansa yrittää ;)
• Kunnon kuvaaja ainakin osaan juhlasta on must, samoin hästägi vieraiden kuville! Konkreettisia juttuja muistuttamaan päivän hehkusta jälkikäteenkin.
• Tämän kaiken lisääksi läjä pienempää sälää, jännää nähdä, mihin suuntaan juhla muotoutuu...

Konkreettisesti ainoat tehdyt asiat on hääsivuston muistilistoihin rekisteröityminen, oman häätaulun luominen pinterestiin, rakkauslaululistan luominen spotifyhin sekä sähköpostitilin avaaminen tulevalle uudelle sukunimelle :D (jeps, siihen checked, vihdoin saan saman sukunimen, joka lapsille jo annettiin!)

Tulevalle aviomiehelleni

Hei Rakas!

Kiitos, että juuri sinä olet siinä. Kiitos jo taivalletusta yhdeksästä vuodesta. Kiitos maailman parhaista pikkuihmisistä. Kiitos ymmärryksestä rohkaisusta ja tuesta. Kiitos luotettavuudesta ja rauhallisuudesta. Kiitos järkkymättömästä rakkaudesta.

Enpä osannut ensimmäisissä kotibilekohtaamisissa, melkein 15 vuotta sitten arvata, että tässä se ukkokulta on, tuleva aviomieheni. En arvannut silloinkaan, kun 12 vuotta sitten istuin ensimmäisen kerran sinisen Citikan etupenkille. Ja taisin pyristellä ajatusta vastaan vielä silloinkin, kun 10 vuotta sitten sinä jo tiesit. Sinä olet kesyttänyt minut.

Yhdeksän vuotta. Kuusi asuntoa. Viisi kaupunkia. Yksi oma talo. Kaksi lasta. Ja koira. Matkoja, juhlia, reissuja ja illanistujaisia. Ystäviä ja sukulaisia, mahtavia uusia tuttavuuksia ja kirpaisevia menetyksiä. Erossa vietettyjen öiden pitkiä tunteja, ihonkaipuuta, ikävää, venymistä ja odotusta. Tuhansia viestejä, skypepuheluita, lämpimiä ajatuksia ja kosteanpulskeita lentosuukkoja. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Täyttä elämää.

Liian harvoin muistan kertoa sinulle, että olet mahtava tyyppi. Positiivinen. Pienistä hätkähtämätön. Peruskallioni. Siedät oikkujani, kummallisia tapojani ja naurat maailman herttaisimmalla tavalla aina, kun kyynelehdin hömppäohjelmieni edessä. Siinä missä itse arastelen, sinä olet aina valmis kokeilemaan uutta. Ja rohkaiset minuakin ylittämään rajojani. Olet meistä kahdesta rauhallisempi ja tasaisempi, pikkutarkempi ja pitkäpinnaisempi. Sosiaalisempikin ja ulospäinsuuntautunut. Meista kahdesta sinä saat varmemmin toisen taas paremmalle tuulelle. Olet mahtava isä. Rakastava ja leikkisä. Turvallinen. Vaikka arki kotona vaihtelee, olet aina halukas kiipeämään tilanteen tasalle. Etkä kiristele hampaitasi turhasta. Ihailen sitä, että ajattelet kaikista aina hyvää. Luotat tulevaan. Et jossittele tai murehdi turhista. Olet tyyni ja vankka. Olet suurenmoinen. Ihanampi kuin tiedätkään.

Ennen oltiin liian nuoria. Sitten liian opiskelijoita. Sitten liian kiinni koirassa. Sitten liian kiinni vauvoissa. Ja sitten talossa. Taidettiin mennä vähän perä edellä puuhun - ja naimisiinmeno jäi. Mutta nyt taitaa todellakin olla aika. "Voisi ne häät laittaa työn alle." - No, niin voisi. Rakastan sinua juro urokseni.

Uskon, meihin. Uskon tulevaan. Uskon, että häiden sinetillä parisuhteemme vain paranee. Varmistuu, virkistyy ja pöräyttää nuoruuden perhoset vatsanpohjaan. Se päivä tulee olemaan meidän. Ikimuistoinen ja vielä kiikkustuolissa kirkkaana mielessä.
Toivon, että elämällä on meille vielä monta upeaa juttua tarjolla. Toivon, että pääsemme sinne kiikkustuoliin asti yhdessä. Tahdon jakaa elämäni kanssasi. Tahdon olla arvoisesi. Tukenasi ja turvanasi. Tahdon kokea kanssasi, vanheta yhdessä ja oppia elämästä. Tahdon tahtoa, myötä ja vastatuulessa - silloinkin kun vihaan (hömppäsitaatti). Ja muistathan, vaikka sen sanominen arjessa välillä unohtuukin:

Rakastan!

Puss puss!
"Vaimo"