Sivut

tiistai 30. elokuuta 2016

Kattausjuttuja

Suunnitelmat pöytäkattauksista alkavat olla hahmottuneet siihen malliin, että ellei parempia ideoita tule, niin näillä voidaan mennä! Juhlapaikalta tulee valkoiset pöytäliinat. Valko-harmaat chevron-kuvioiset kaitaliinat on ommeltu. Kynttilöiden virkaa toimittavat led-myrskylyhdyt ja patterit on hommattu. 30 pilttipurkkia mehikasvien ruukuiksi on maalattu ja näihin ostettu harmaata, pientä koristekiveä mullanpäälliseksi. Ja 15 pienehköä pulloa on siirretty syrjään maalausta odottamaan, ellei jossain kirppiksellä kävele vastaan valmiiksimaalattuja puoli-ilmaiseksi. Kankaiset servetit odottavat pesua ja taittelua. Paikkakylteiksi tämän hetkisen ajatuksen mukaan tulevat laminoidut laatat, jotka kiinnitetään narulla kiitoslahja-origamikyyhkyheijastimiin ja toimittavat illan edetessä tölkki/lasimerkin virkaa. Lasten pillimuikeihin on nimet kirjoitettu jo ilmoittautuneiden osalta. Ja ohjelmaksi suunnitellut kirput ovat tulostusta vaille valmiit! Eiköhän tästä kattaus saada :)

Testiversiot, käsin kirjoitettu ja laminoitu

 

Kyselin aiemmin tarjouksia kahviservettien painatuksesta omasta logostamme. Sain tarjouksen Juhlaxilta sekä Now & Foreveriltä, joista jälkimmäinen vielä lähetti malliservetin sekä väriesimerkit muutamasta foliopainatuksen mahdollisuudesta. Vähän tässä vielä pohdiskellaan, tuovatko teetetyt servetit juhlaan jotain haluttua lisää, vai päädytäänkö yksinkertaisempaan tusinatuotteeseen.

maanantai 29. elokuuta 2016

Sulhon polttarikuulumisia

Sulhon kolmipäiväiseksi venähtäneet polttarit ovat onnellisesti takana ja väsynyt, mutta onnellinen sulho on haettu toisen bestamanin hellästä huomasta takaisin kotitohinaan! :D

Polttarit alkoivat purjehduksella ilta-aurinkoon, Högsåraan, jossa Rumpanin sauna oli varattu miehille. Seuraavana aamuna purjeet nostettiin takaisin kotisatamaan, josta matka jatkui kimppakyydillä Naantaliin ruokafestareille ruusuja kauppaamaan. Tämän jälkeen miehet pelailivat kuplafutista, eli sananmukaisesti palloa pallona, jolla on jalat :D peseytymiset Caribiassa ja sen jälkeen vielä isolle laivalle seilaamaan ja herättämään pahennusta hyttibileillä ;)

Suunta auringonlaskuun!

Bestmanit muistivat kotiin jännäilemään jäänyttä morsmaikkua harvakseltaan kuvilla :D eikä sulhokaan kovin monisanaisesti ole viikonlopun kulkua kuvaillut... Hassu homma! ;) se on kuitenkin tullut selväksi, että sulhon polttareiden soittolista tuleepi tässä:


Samalla sulhonhakureissulla kävimme sovittamassa sormuksia ja iiiiks! Ne on oikeasti olemassa :D itseäni vielä vähän hirvittää timanttien kimmellys, mutta ihan tasan sitä saatiin, mitä tilattiin - ja vähän enemmänkin! :) sormukset jäivät vielä kaiverruksiin, mutta ensi viikolla ne pitäisi olla noutokunnossa! Kävimme myös tyhjentämässä Turun Muovitukun kertakäyttömukeista (no oikeastaan, hyvä että hyllyssä näkyi, että jotain oltiin otettu) sekä vielä rentoilemassa kaksin suklaasaunassa. Ompelijani myös soitti, että häämekkoon tarvittavat pitsit ovat saapuneet ja huomenna on tarkoitus mennä sovitukselle ja hahmottelemaan, minkälainen yläosa mekkoon rakennetaan. Voipi siis todentotta olla, että viikon päästä häiden pukeutuminen on kummallakin plakkarissa!

lauantai 27. elokuuta 2016

Miesten rusetit: checked!

Jea! Ompelukone lauloi rehellisesti vaivaiset puoli tuntia ja neljä miesten (esityöstettyä) rusettia on valmiit! Sain lopultakin kaupat loppuun ja ostin Häätorin kautta kuusi käyttämätöntä miesten rusettia, alkujaan Kiinanmaalta. Kaksiosaisista ruseteista oli helppo nappaista vääränvärinen toinen kerros pois, ottaa mitat (ja sisältä löytynyt tukikankaan pala) ja ommella uusi tilalle omasta kankaasta. Tummansinipohjainen, valkopilkkuinen kangas on alkujaan naisten kauluspaita, joka nyt päätyi palasiksi. Samasta kankaasta on vielä ommeltavana tyttöjen mekkoihin vyöt sekä omaan laukkuuni rusettiyksityiskohta.


Sulho on pitänyt tällä viikolla lomapätkää ja käytiin ottamassa bestmanin perheen kanssa muutaman päivän purjehdus. Tämä oli totaalinen irtiotto arjesta ja varmasti tässä kohtaa tarpeellinen, sillä nyt alkaa olla jo järjestelyjen loppusuora, hui! Mereilyyn liittyi myös jippo ja rantautuessamme satamaan, sulhon ollessa hakemassa autoa veneen purkamista varten, lastautui vene sulhon suureksi yllätykseksi uudella miehistöllä - eli POLTTARIT! :D Sinne se sulho seilasi, 41 jalkaisella mahtipurkkarilla auringonlaskuun! :) instagram-päivitysten mukaan kippari pikkutakissaan ja kipparilakissaan on bongattu ainakin Naantalin Costa Food Festivaaleilla ruusupuskan kanssa, mahtia! :)

perjantai 19. elokuuta 2016

Hääkampauspohdintaa

Olen kohta vuodenpäivät tallentanut kaikki mahdolliset, vähääkään potentiaaliset kampauskuvat sielä-täältä-ja-tuolta itselleni ylös (sinne-tänne-ja-tuonne, huoh mistä ne kaikki edes löytää). Ja nyt huomaan, että tässä asiassa vähemmän olisi selkeästi ollut enemmän :) Noh, ehkäpä tuota pinterest-boardia vilauttamalla kampaajani saa jonkinlaisen käsityksen ajatuksesta ja taikoo omien taitojensa tapaan jotain tosi hienoa näistä haivenista.

Se on tiedossa, että jotain lettiä/kierrettä sivupainoitteisesti tukkaan haluan sekä löysähkön niskanutturan. Hiukseni on etenkin kostuessaan täysin hallitsematon, eli mitään irrallisia etukiehkuroita en halua. Arjessa pidän pitkää etutukkaa fiiliksen mukaan sekä ylhäällä, keskijakauksella että sivujakauksella, mutta häihin haluan sen kaikkein omimman, eli sivujakauksen. Ja vaikka nuttura saakin olla rento ja löysähkö täytyy sen olla niin tukevan tuntuinen, että uskallan loppuillasta olla ihan että paadipapiidibaadi! Se, että letti kulkisi vinosti nutturan yli sopisi mahtavasti teemaan sormuksen ja printtien vinosta tekstistä.. Ja kirsikkana kakulle olisi vielä etsinnässä joku kiva hiuskoru nutturan päälle - hopeaa, helmeä ja pienesti blingiä.

Parhaat inspiraatiokuvat on napattu fb:n Häät 2016-ryhmästä, joten niitä en lähde julkisesti julkaisemaan, mutta jotain tähän tyyliin. Isoin kuva Folkhelsinki-instagram tililtä ja vinkkinä muille, #morsiuskampaus antaa muutenkin aika kivaa inspiraatiota :)

Hääauton koristeet

Vielä yksi PinCo-board, kun hyvään vauhtiin olen päässyt ;)

Meillä ei vielä ole hääautoakaan valittu, mutta ei se estä minua askartelemasta kolinapurkkeja auton perään roikkumaan. Nurkista löytyi kaksi vähän isompaa, peltistä, mitälie vohvelipurkkia, jotka sprayailin mustaksi (juhlapaikan liitutaulu-infojen tapaan) ja tarkoitus on niitä valkoisella maalitussilla sitten personoida. Lisäksi peräkoukkuun löytyy varmasti roikkumaan muuta kolisevaa, ehkä jotain harrastuksiin liittyvää roinaa ja parit popot (tietojeni mukaan hääauton kenkien määrä kertoo (tulevien) lasten määrän, eli ainakin joku monopari sinne on löydettävä <3). Takalasiin taiotaan - vielä määrittelemättömällä tyylillä How I Met Your Mother-sarjasta sitaatti Challenge accepted! Nämä siis jo tiedossa, mutta jotain pientä lisää varmaan keksitään. Toki loppuviimein autosta riippuen.


Koska sulho ei lämmennyt ajatukselleni, että hääautoksi tulisi se vaaleansininen C3, on paremman idean mietintä jäänyt pitkälti hänen kontolleen. Toisaalta hääauto nyt ei kummallekaan meistä ole mikään äärettömän tärkeä, maastopyörät tai soutuvenekyyti voisi olla enemmän meitä. Niin mitään suuria tavoitteita ei siirtymämenopelin suhteen ole asetettu. Sulho meni viime viikolla puoliksi vitsillä tokaisemaan, että haluaa hääautoksi Teslan, eli siis uusinta teknologiaa edustavan sähköauton. Kysyinkin sitten puoliksi salaa Autovouhotus-sivustolle kirjoittavalta partiotutultani vinkkiä toteutukseen ja hän ohjasi Tesla-Suomi fb-ryhmästä asiasta kyselemään. Se kortti tässä vielä varmaan katsotaan. Mutta mikäli Tesla vetää vesiperän tai ei hetken päästä enää tunnukaan hyvältä idealta, toimii hääautonamme suurimmalla todennäköisyydellä juuri vaihdossa saatu oma perhe-Mondeomme (jolle salettiin askartelen silmäripset! Siitä on ollut vitsiä jo heti, kun auto ostettiin :D mielestäni ripset hiukan pehmittäisivät auton muuten niin vihaista ilmettä).

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Hääkynnet geelilakkauksella

Hääkynteni tullaan tekemään geelilakkauksella. Omat kynteni ovat lyhyeksi leikatut, söpöt, käytännölliset ja sporttiset, enkä osaa edes ajatella itselleni minkään muun näköisiä kynsiä. Itse en ole koskaan ollut pitkien kynsien perään, enkä työssäni tai kotiäitinä sellaisien kanssa pystyisi edes toimimaan. Ei mitään kynsijatkeita minulle siis! Itse olisin saattanut mennä pelkällä tavis-lakalla, mutta paikallisesta kauneushoitolasta suositeltiin geelilakkausta, joka pysyy kynnessä paremmin ja joka voidaan tehdä jo paria päivää aiemmin, yksi murhe pois pääpäivältä, kannatetaan. Suunnitelmissa olisi samalla ottaa kuiviin (ja pitkälti luonnontilassa palveleviin) käsiini pieni käsihoito, se varmasti tulee tarpeeseen! Lukemieni kokemusten mukaan geelilakka pysyy kynsissä hyvänä käytöstä riippuen parisen viikkoa. Kynsiä voi käydä halutessaan huollattamassa uudelleen. Ja poisto, vähän lakasta riippuen, tehdään yleensä ihan kauneushoitolassa.

Haluan kynnet pääasiassa yksivärisinä, ei liian kiiltävinä. Värinä joku neutraali, kohtalaisen herkkä, söpö ja romanttinen, vaaleanpunertava tai persikkaan taittava ehkä ruusukultaa. Ja sitten mahdollisesti jotain pientä ekstraa, joko pelkkään sormussormeen tai sitten lisäksi pienesti kaikkiin muihinkin. Pieni kimallus sopisi hääpukuuni, samoin kuin pimenevän syysillan valojen tuikkeeseen, mutten ihan varma vielä ole, miten omakseni itseni kovin kimaltelevana tuntisin. Toinen vaihtoehto on sitten joku kirjailu/tarra, sydän, "love"-teksti tai vastaava tai symmetristä kuviota, vinoa linjaa kuten sormuksessa tai vaikka V:tä tai muuta. 

Olen parin viikon päästä menossa kasvohoitoon kyseiseen paikkaan, niin ajattelin varata ajan geelilakkaukseen ja samalla kysellä tekijältä ideoita ja ajatuksia sekä väritarjontaa. Mutta tällaisella inspiraatiokuvalla ajattelin lähteä liikenteeseen.


tiistai 16. elokuuta 2016

Häävalokuvausjuttuja

Faktanakki - valokuvaus on yksi päivän tärkeimmistä hommista. Se, miten silmänräpäyksessä ohi kiitävän päivän saa taltioitua niin, että muistoihin voi palata uudelleen ja uudelleen. Se, että kuvien lisäksi saa tallennettua tunnelman ja tunteen. Se, että kuvattava osaa näyttää tunteen vaikka tietää kuvaputken tuijottavan suoraa kohti. Huoh. Itselläni on kehittynyt häävalokuvaukseen pienoinen viha-rakkaussuhde. Kuvaajamme on ammattilainen, olen nähnyt hänen töitään ja löydän sieltä selkeästi omaa silmääni miellyttäviä. Tiedän tyypin (mutkan kautta, mutta kuitenkin) ja arvostan häntä ihmisenä ilman kameraakin. Sillä puolen kaikki siis selvä, itsestäni en vain ole varma ja valitettavasti tiedän, ettei sulhokaan varsinaisesti nauti valokeilassa paistattelusta. Olen kuitenkin varma, että päätös ammattivalokuvaajan palkkaamiseen on ainoa oikea. Neljän vuoden univelalla ja tällä stressillä on hyvä, etten unohda päätäni - saati sitten sitä, miten monta pientä mahtavaa hetkeä yhteen päivään voi mahtua..

Olen muutaman tovin istunut erinäisten sivujen ja keskustelujen edessä etsien tietoa siitä, miten häiden valokuvauksesta saisi mahdollisimman paljon irti, miten valmistautua ja mitä kuvaajan kanssa olisi hyvä etukäteen keskustella. Luotan kyllä, että kun kuvaajan tapaamme virallisesti hääkuvausasioissa, osaa hän kysyä oikeat kysymykset ja vinkata oikeat jutut. Tämä lista kuitenkin nyt lähinnä backuppina itselle ylös - ja vinkkinä, jos joku muukin asiasta hyötyy.

  • AIKATAULU: mitä, missä, milloin. Valmistautuminen? First look? Potretit mieluiten ennen vihkimistä rauhassa! Yllätysnumeroita juhlassa?
  • Kuvauspaikat: valaistus, asettelut, potrettikuvaus (vierailu paikalla etukäteen jos vaan mahdollista, mieluiten paikka tai pari, jossa lähekkäin eri ympäristöjä, tie & pelto & lato ym.), ja entä jos sataa?
  • Mitä "pakollisia" kuvia halutaan, potretit, sukulaiskuvat, ryhmäkuva... paljon nippelitietoa ja metrin mittainen kuvaa tämä-lista kuitenkin tappaa luovuuden, oletettavasti kuvaaja hoksaa itse kuvata mm. sormukset, kimpun, puvut, kampaukset ja koristeet.. "mitkä kuvat ovat top 10- most wanted?" ja mitä kuvia ei ehkä halua ollenkaan esim. katse kaukaisuuteen tm. voi listata
  • KUVIEN LUONNE: Ilme, sävymaailma.. Enemmän lähikuvia, kaukaa otettuja, pusukuvia, naurukuvia, perinteisiä, hauskoja.. Pinterestiin board omista mieltymyksistä & toiveista (itse kävin kuvaajan sivuilta valitsemassa niitä kuvia, jotka itseeni iskevät ja sulhon aion käskeä tekemään saman ja omasta instagram-feedistä saa myös aika hyvän kuvan siitä, mitä ja miten itse tykkään kuvata, eli yksityiskohdat, symmetria, minimalismi, tarkennuksella leikkiminen..)
  • Avustajien esittely, kaaso, bestmanit, siskot, vanhemmat ym. tärkeät, omat lapset!
  • Vältettäviä kiusallisia tilanteita? Sukulaisia riidoissa, eropareja..
  • Käytännön juttuja: kulkemiset (tuleeko hääautoon), ruokailu (istumapaikka samaan tilaan muiden kanssa, esim. reunustalle minne laukku mahtuu, mutta pääsee heti kuvaamaan kun äksöniä), papilla jotain sanottavaa kuvaamiseen tai kirkosta tai juhlapaikasta jotain kerrottavaa
  • Kerro millä tavoin olette luonnollisimmillanne kahdestaan, yhteisiä tapoja (otsapusu!), pussailua vai halailua vai pidättäytyvämpää tyyliä, minkälaista romantiikkaa, omat jutut
  • Kerro kamerakammosta! :D
  • Ennen kuvauksia ei alkoholia, saa katseen lasittuneeksi (edellisenä iltanakin maks. 1-2)
  • POTRETTIEN KUVAUSTILANTEESSA: sormukset kuviin, jos vain mahdollista, kaaso tai bestman avustamaan (helma, kimppu, yksityiskohdat, mutta myös kuvaajan avustaminen, salamat tm.), rekvisiittaa? (&, sateenvarjo, saappaat..), jos kuvausmaasto on epätasainen -> varakengät, keskittykää valokuvaukseen ja kuvaajan ohjeisiin!, ei löpinöitä ellei pyydetä -> ei kuvia suu auki :D lisäpotrettikuvia voi ottaa illemmalla vaikka auringonlaskuun tai vastavaloon - Hymy on paras asuste!!
  • Juhlan alussa on hyvä antaa kuvaajalle hetki esittäytymiseen, jotta vieraatkin rentoutuvat


Jostain löysin myös suomalaisen valokuvaajan suunnitteleman apin häiden poseerausten ideointia ja harjoittelua varten! Vielä en ehtinyt sovellusta itselleni ladata, mutta täytyy tämäkin varmaan käydä kurkkimassa ;) eli Wedding Photo Poses (lite) ja onneksi on Pinterest!

Lasten pillimukit pilttipurkeista

Nyt on ensimmäiset pilttipurkeista tuunatut lasten pillimukit sanamukaisesti putkahtaneet uunista ulos! Nappasin idean alunperin Pilttipiirin Instagram-feedistä. Itse maalasimme ruudulliset kannet spray-maalilla valkoiseksi, porasimme porakoneella kansiin reiät ja kirjoitimme kylkiin kunkin pikkuihmisen nimet posliinitussilla purkkien sisälle tulostetun mallin avulla. Tussin ostin Suomalaisesta kirjakaupasta, uunitus 160 ast. 30min ja testiversio kesti tämän jälkeen pesukoneen ongelmitta! Virallisiin versioihin pumppasin kynän maalia alustalle ja sudin minimaalisella vesivärisudilla - kynä itse antoi jotenkin epätasaisesti väriä enkä jaksanut tapella, näin meni hyvin ja lopputulos on mielestäni kivan luonnollisen, maalatun näköinen. Pillit Tigerista. Ja voipi olla että näitä vielä tuunataan navy-valkoisella leipurinlangalla vähän lisää väriä ja/tai kuumaliimaamalla pilli paikalleen (ettei kukaan tunge sormeaan reikään ja satuta itseään).


Samaan tyyliin on tarkoitus koristella morsiusparin skumppalasit, nämä tosin vasta testiversiot ja jännän äärellä uskaltaako näin ohuita laseja uunittaa samassa lämpötilassa kuin pilttipurkit..

lauantai 13. elokuuta 2016

Kaitaliinat checked!

Sain tänään ystävällisen äitini ansiosta päivävuoron verran lapsivapaata. Muutama aivojen nyrjäytys, epäergonominen asento, korvista matemaattisten laskujen takia nouseva savupilvi ja puutunut takapakara, mutta nyt voin ylpeänä todeta, että häiden kaitaliinat on ommeltu!

Ostin itselleni kolmekymppislahjaksi vajaa vuosi sitten saumurin, jonka kanssa en vielä aivan sinut ole pystynyt olemaan. Nyt kuitenkin tämänpäiväisen jyskytyksen, puuvillapölyn ja pitkän suoran siivittämänä voin todeta, että ylihinnoiteltu tai ei, niin luottopeli se on! Ja 28 metriä kaitaliina priimana valmis! Satulatuoli ompelupisteelleni ei tosin olisi ollenkaan pahitteeksi..


Kankaan kaitaliinoihin tilasin siis Aliexpressin kautta Kiinasta. Leikkasin palat juhlapaikan pöytien pituuteen + 40cm roikkumisvaraa ja leveys on noin 30cm. Kangas oli 160m leveää, siitä sai sopivasti viisi kaitaliinaa rinnakkain. Tarkkaan sommitellun kaitaliinojen leikkaamisen jälkeen ompelin palat ympäri saumurilla, käänsin saumuriompeleet nurjalle ja tikkasin päältä taitteet ompelukoneen suoralla ompeleella. Silitin ja rullasin sulhon muuten-niin-käyttämättömänä -lojuvan jumppamattorullan päälle odottamaan pääsyä tositoimiin.

Saman ompelukärpäsen pureman avulla otin työn alle korttisalkun vuorituksen. Ja kahlasin pinterestin ohjeet läpi omaa laukkuani ajatellen. Uskon, että malli sieltä löytyi, kun vielä tiedän, mistä kankaasta lähden sitä rakentamaan. Asiat etenevät siis!

Louhisaaren juoma osa 2 ja häästressitsekkausta


Nyt on toinen erä Louhisaaren juomaa tehtynä - maku ei edelleenkään ole erityisen pirskahteleva, mutta edelleen erinomaisen hyvä. Molempi parempi siis! Väri tämänkertaisessa selkeästi tummempi, mutta se ehkä johtuu lehtien kiehauttamisesta yhdistettynä pidempään tekeytymisaikaan.

Tällä kertaa toteutin seuraavalla ohjeella: 2l mustaherukanlehtiä huuhdeltuna kattilaan 2½l vettä kanssa ja kiehautus. Hiukan jäähtyneeseen liemeen 1½rk viinihappoa ja tekeytyminen yön yöli (käytännössä 1½ vrk). Seuraavana päivänä 250g sokeria liotettu lämpimään veteen ja sekaan - harsolla sihtaus ja pullotus.



Tällä viikolla on pakastinta taas täytelty viimeisillä kesän mauilla - viinimarjalehdet sekä raparperit on nyt pakastettu odottamaan jatkokäsittelyä. Puskissa huhkiessa alkoi jo selvästi huomata kesän kääntymisen syksyyn. Sormien kohmetta, lehtien punerrusta. Tuivertava tuulikin tuoksui jo ihan syksyltä! Ihan mahtavaa! Vietin päivän kääriytyneenä vilttiin, lipittäen teetä ja katsellen tuulen tanssia puissa. Illan kruunasi pilvetön tähtitaivas, Perseidenien meteoriparven näytös sekä kaukaa kajastavat elosalamat.

Vähissä ovat viime aikoina olleet ne pienet hetket, kun ehtii pysähtyä, huokaista ja vain olla. Stressi on siitä kumma, että sen kasaantumista ei varsinaisesti edes huomaa - kunnes tajuaa muuttuvansa tiuskivaksi ja negatiiviseksi ärrinmurrinmöykyksi, joka häärää jatkuvalla syötöllä, muttei silti saa mitään aikaan. En tiedä, oliko se eilisen jo lähes nenää nipistävä illan viileys, yöllinen pysähtyminen tähtitaivaan alla, kuun asento, päiväkahvin kanssa nautitut palat tummaa suklaata, magnesiumlisä vai kenties naishormoonien oikea vaihe - mutta viime päivinä ovat järjestelyt edenneet hyvin ja hyvällä draivilla. Eilen tein kaupat fb-kirpparilla kolmesta hanallisesta lasiastiasta sekä selfie stationin liitutaulusta, jotka siskoni ystävällisesti iltelenkillään kävi hakemassa. Aloitin projektini helmirannenauhan uudelleenpunonnassa omatoimisesti. Pistin tilaukseen korvakorut sekä viitan. Ja tänään ahersin lähemmäs kuusi tuntia ompeluluolassani. Viikonloppuna näin ensimmäistä kertaa sulhon puvussaan - ja silloin taisi totuus iskeä päin naamaa niin, että sai pakkani vallan sekaisin ja pienen paniikin päälle. Eilen kävin kuitenkin silloin otettuja kuvia uudelleen läpi ja näin taas sulhonkin aivan eri valossa <3 hyvä tästä tulee..

Elokuun ilta ja pilvet merellä
Häihin on tänään 51 päivää. Kaiken stressin ja tyhjästä äksyilyn keskellä tajusin vähän aikaa sitten onneksi pysähtyä. Käydä lukemassa tämän blogin ensimmäisen postauksen ikinä. Ja muistuttaa itseäni siitä, mikä on tärkeää - eli tuo mies <3 ja jottei hänkään sitä pääse unohtamaan, tein hänelle yksinäisten iltojen pasianssipakan. Eli korttipakan kortteihin kirjattuna 54 syytä miksi häntä rakastan. <3



 

Kuluneen viikon yksi kohokohdista oli kuulla siskoni soittavan meidän kirkossa meidän vihkimiseen suunniteltua laulua  
(ja vuoroa odotellessa sivustalla seurata, kun joku onnellinen, tuore aviopari sai kuplat päällensä kirkon ovella, *hetki*)

torstai 11. elokuuta 2016

Sormenjälki-vieraskirjataulu hifistellen

Pitihän tämäkin taas vetää pilkun viilaamiseksi :D

Sulhon kanssa saimme viime viikolla päätettyä, että meidän sormenjälkivieraskirjataulumme tulee olemaan mallia pariskunta kuun reunalla, "to the moon and back" <3 ja ilmapalloja läjä. Nyt otin paperin esille ja ajattelin alkaa hahmotella kuvaa taulun pohjaksi. No, eihän tätäkään voinut tehdä helpommalla, vaan päätin etsiä tiedon kuun asennosta hääpäivänämme, jotta kuva mätsää meille mahdollisimman hyvin! Selvisipä sitten, että hääpäivänämme pitäisi olla täydellinen uusikuu - eli ei kuuta ollenkaan :D istu siinä sitten olemattoman reunalla, hih!

No, mutta kävin sitten lueskelemassa kuu-uskomuksia ja positiivista...
Kuu-uskomusten mukaan tiettyjen toimenpiteiden onnistuminen riippuu niiden oikeasta ajoituksesta. Uskotaan muun muassa, että uudenkuun ja täydenkuun välillä on otollisin aika aloittaa uusia asioita. Kasvava kuu edustaakin kuu-uskomuksissa vahvistumista, sisään hengittämistä ja kehon toipumista. Kasvavan kuun aika onkin parasta aikaa uuden kodin perustamiselle tai vaikkapa naimisiin menolle. (Akuutin-artikkeli.)

Elikkäs minäpä piirrän meidät istumaan sirpoisen nousevan kuun reunalle onnea odottamaan :)

keskiviikko 3. elokuuta 2016

"Helpot" macaronit ja takuuvarmat marengit

Spottaamamme Suklaapossu-blogin helpot macaronit eivät nimestään huolimatta olleetkaan ihan helppoja, toisinsanoen sulho ei niitä ainakaan ensiyrittämällä saanut halutunlaisena onnistumaan. Nämä olisivat kahvipöytäämme sekä kakunkoristeeksi aivan passelit ja maku oli toki hyvä jo näissäkin, mutta työmäärä ja epävarmuus vähän arveluttavat. Sulho nyt ei yhdestä kerrasta lannistunut ja aikoo koittaa näitä vielä uudelleen, itse olisin jo valmis kallistumaan takuuvarmojen ja tuttujen marenkien puoleen.

(Helpot macaron-leivokset, 30 valmista: 150g munan valkuaista ja 45g hienoa sokeria vatkataan kiiltäväksi vaahdoksi, lisätään edelleen vatkaten siivilöiden 180g tomusokeria. 90g tomusokeria, 135g mantelijauhetta ja 30g maissitärkkelystä sekoitetaan yhteen ja siivilöidään varovasti käännellen muna-sokerivaahtoon - sekoittaessa seos hiljalleen löysenee ja on sopivaa, kun siihen vedetty viiva umpeutuu n.15 sekunnissa. Pursotinpussista pursotus. Kuorettuminen huoneenlämmössä 30-40min. Paisto 110-120 asteessa n.20min. Piparminttu-suklaatäyte: 50 g tummaa (n. 50%) suklaata ja 100 g maitosuklaata sulatetaan mikrossa ja lisätään n. 10 tippaa piparminttuöljyä ja 0.5 dl kuohukermaa.)

Erän onnistuinein yksilö...
Marengit olemme tehneet jo pidemmän aikaa ranskalaisella tyylillä, eli lämminvatkattuna. Alkuperäinen ohje on bongattu jonkun julkkis-tv-kokin ohjelmasta, mutta nykyään ohjetta löytyy vaikka mistä, esimerkiksi Kinuskikissalta.

(Marengit: 4 munanvalkuaista ja 3dl sokeria vatkataan vesihauteen yllä niin kauan, että seoksen lämpötila on 60 astetta. Tämän jälkeen vatkaamista jatketaan, kunnes seos on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, n.10min. Halutessa sekaan käännellään 60g sulatettua tummaa suklaata. Nökäreet vapaamuotoisesti uunipellille, paisto 100 astetta noin 1,5h kunnes marengit irtoavat paperista, mutta jäävät sisältä ihanan venyviksi. Mmm!)

Morsiustyttöjen mekot

Eilen kävimme anopikkaan kanssa ostoksilla isossa sityssä ja saimme hankittua omille, pienille morsiustytöillemme mekot. Nämä ostettiin tyylillä kauppakeskuksen parhaat. Lähtöajatuksena oli vain, että jotain omiin pukeutumisiimme mätsäävää (vaaleaa, tummansinistä tai pilkullista, pitsiä, eikä liian tylliprinsessakermakakkuja), riittävän mukavaa päällä ja toki nelivuotiaan sanakin jo vähän painaa siinä, mitä hän haluaa päälleen laittaa.

Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)

Mekon pyörähdysominaisuuksien testausta - hyväksytty!
Tyttöjen touhutessa kauppakeskuksen leikkipaikalla anopikkaan kanssa, pääsin itse luikahtamaan pikakierrokselle ja sain päätettyä itselleni hartialämmikkeen. Duffeleiden ja boleroiden, shaalien ja hartiahuivien maailmasta päädyin nyt itse kevyeen, valkoiseen viittaan, joka varmasti pääsee käyttöön myös häiden jälkeen. Viitta ei tällä reissulla löytynyt vielä oikeassa värissä, mutta Zalandon sivuilta sen jo bongasin, ellei seuraava reissu lähisityyn tuo ratkaisua.

Kuva Zalando
Samalla reissulla teimme jäätelöstopin Ikeassa ja kävin ostamassa läjän Söndrum-kehyksiä infotekstejä varten (sopii aivan täydellisesti oman sormukseni pallonauhareunaan!), isoja valkoisia ruokaservettejä lapsille, pari sinkkikippoa ja kaksi pikkuista rahapuuta.

Kusti on taas polkenut ja miesten kauluspaidat kotiutuivat tänään. Nyt pitäisi niitä sitten mallailla ja miettiä käyttääkö niitä vielä hiukan ompelijalla istuvuutta parantamassa. Led-myrskylyhtyjä on vierashuoneessa laatikollinen ja niihin tarvittavat paristot tilattu. Myös kakunkoriste kotiutui ja pöytänumeropidikkekaupat sulhon on tarkoitus saattaa loppuun tämän viikon työreissullaan. Eli hommat etenee - hitaasti mutta varmasti :)

Morsiustyttöjen mekot

Eilen kävimme anopikkaan kanssa ostoksilla isossa sityssä ja saimme hankittua omille, pienille morsiustytöillemme mekot. Nämä ostettiin tyylillä kauppakeskuksen parhaat. Lähtöajatuksena oli vain, että jotain omiin pukeutumisiimme mätsäävää (vaaleaa, tummansinistä tai pilkullista, pitsiä, eikä liian tylliprinsessakermakakkuja), riittävän mukavaa päällä ja toki nelivuotiaan sanakin jo vähän painaa siinä, mitä hän haluaa päälleen laittaa.

Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)

Mekon pyörähdysominaisuuksien testausta - hyväksytty!
Tyttöjen touhutessa kauppakeskuksen leikkipaikalla anopikkaan kanssa, pääsin itse luikahtamaan pikakierrokselle ja sain päätettyä itselleni hartialämmikkeen. Duffeleiden ja boleroiden, shaalien ja hartiahuivien maailmasta päädyin nyt itse kevyeen, valkoiseen viittaan, joka varmasti pääsee käyttöön myös häiden jälkeen. Viitta ei tällä reissulla löytynyt vielä oikeassa värissä, mutta Zalandon sivuilta sen jo bongasin, ellei seuraava reissu lähisityyn tuo ratkaisua.

Kuva Zalando
Samalla reissulla teimme jäätelöstopin Ikeassa ja kävin ostamassa läjän Söndrum-kehyksiä infotekstejä varten (sopii aivan täydellisesti oman sormukseni pallonauhareunaan!), isoja valkoisia ruokaservettejä lapsille, pari sinkkikippoa ja kaksi pikkuista rahapuuta.

Kusti on taas polkenut ja miesten kauluspaidat kotiutuivat tänään. Nyt pitäisi niitä sitten mallailla ja miettiä käyttääkö niitä vielä hiukan ompelijalla istuvuutta parantamassa. Led-myrskylyhtyjä on vierashuoneessa laatikollinen ja niihin tarvittavat paristot tilattu. Myös kakunkoriste kotiutui ja pöytänumeropidikkekaupat sulhon on tarkoitus saattaa loppuun tämän viikon työreissullaan. Eli hommat etenee - hitaasti mutta varmasti :)

Louhisaaren juoma

Kävin viikonloppuna verottamassa vanhempieni mustaviinimarjapuskia ja nappasin yhden kokeiluerällisen lehtiä Louhisaaren juomaa varten. Tein juoman Kotivinkin ohjeella - yritin mennä siitä mistä aita on matalin eli ainesosia vähiten, mutta eihän se tietenkään olisi kannattanut. Lisäksi tein juoman nyt ohjeen mukaan sitruunahappoon, kun aiemmin sulhon maistama juoma oli tehty viinihappoon ja oli kuulemma "paljon rapsakampi ja pirtsakampi ja parempi". Eli uusiksi menee kokeilu. Mutta tälläkin "epäonnistuneella" kokeilulla oli maku sen verran hyvä, että epäilen, että tämä syrjäyttää kuusenkerkkäjuoman holittomien juomien baarista ja ottaa paikkansa meidän lemppari raparperisiman rinnalla. (Ihan juotavaa mielestäni tämäkin oli! Ja jääkylmään kuplaveteen sekoitettuna jopa raikasta!)

(Ohje: 5 litraa kiehuvaa vettä kaadetaan 4 litraa huuhdeltujen mustaviinimarjalehtien päälle. Lisätään 25g sitruunahappoa ja sekoitetaan. Annetaan tekeytyä kannen alla 12 tuntia. Siivilöidään/harsotetaan lehdet. Lisätään 500g sokeria. Heti valmista käytettäväksi. Itse laimensin 1/3 kuplavedellä ja oli buenoa!)