Ensimmäiset päivät rouvaselämää takana. Ja ensimmäisen kerran esittäytyminen uudella sukunimellä: checked! Hästägit väsynyt, kiitollinen ja onnellinen kuvaavat fiilistä tällä hetkellä just parhaiten. Ensi yönä lähdetään muutamaksi päiväksi Italian auringon alle syömään ja nukkumaan. Ja sen jälkeen on tarkoitus ottaa vielä niskalenkkiä viimeisistä roikkuvista valmistelupostauksista, sekä fiilistellä häiden jälkeisiä tunnelmia.
Pähkinänkuoressa, häät olivat kaiken kaikkiaan varsin onnistuneet! Ruoka oli mieletöntä, tila kaunis ja fiilis hyvä! Vieraiden viihtymisen eteen teki koko tiimi varmasti parhaansa. Eihän tokikaan kaikki aivan nappiin mennyt ja aina löytyy jotain hiottavaa, viilattavaa pilkkua ja jälkiviisautta. Mutta loppupeleissä oma zen-mielentilani piti ja pahimmat stressit itse pääpäivänä taisi ottaa sulho ;)
Nyt, jos blogin pariin on jo eksynyt juhlavieraitamme, niin teille:
Iso Kiitos <3
Kaikki valmistelu, kaikki suunnittelu, kaikki työ, valvotut yöt ja stressinpoikaset, ne kaikki olisi olleet turhaa, ellei paikalla olisi ollut niitä meille tärkeimpiä ja läheisimpiä ihmisiä. Ihmiset tekee juhlan, ja ou boy, mitkä bileet me saatiin! :D iloa, naurua, jännitystä, kutkutusta, vanhoja muistoja, jo unohdettuja tarinoita, katseita ja kosketuksia - hetkiä täynnä elämää <3 Bailandoa! Teksasin ruusu! Totally insane international HÄÄTUIJA! Kangasserveteistä taitellut kissankorvat! Jalluu tytön kaa! Siskolta varastettu kenkä! Rillipöllöt! Perseenlisäykset! Pinjata! Ja todentotta, tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin!
Häävalokuvaajaltamme saimme jo ensimmäisen sneak peekin potrettikuvista - ja kyllä alkoi kutkuttaa :) Nyt pieni lepohetki ja etäisyydenotto tekee varmasti hyvää, mutta uskon, että viikon päästä kun saamme kaikki kuvat käsiimme, tulee fiilis olemaan aivan mahtava ja päivän tunnelmiin palaaminen ihan mieletöntä! Hii! <3
Nyt tämä rouvasnainen vaikenee ja suuntaa siirtämään vielä viimeiset romppeet ja hepeneet matkalaukkuun - kunhan vain sormuksen ihastelultani ehdin :D <3
maanantai 3. lokakuuta 2016
lauantai 1. lokakuuta 2016
1.10.2016
Nyt on tää päivä!
Pääpäivä!
HÄÄPÄIVÄ!
<3
Ja nyt tää morsmaikku suuntaa aa-aa että jaksaa aamulla imeä jokaisen ällösiirappisen ihanan rakkaushetken itseensä! <3 alle 15h ja tää on Rouva!!! <3
perjantai 23. syyskuuta 2016
Häiden ohjelma: checked!
Meidän häihin alustava ohjelmarunko rakentuupi seuraavanlaisesti.. Pääsipä morsmaikku taas naputtelemaan ah-niin-rakasta-exceliä :D
| Hääpäivä | ||
| Morsmaikku | Sulho | |
| 7:30 | Aamupala | Aamupala, suihku? |
| Suihku? | Tytöt mummalaan | |
| Kampaus | Viimeinen visiitti juhlapaikalle | |
| Meikki | Hääauton pesu, koristelu, kyltit? | |
| Kaason kampaus | Kahvia ja välipalaa | |
| "Viimeinen ehtoollinen" = kahvia! | Suihku, siistintä (parta!) | |
| 12:00 | Pukeutuminen | Pukeutuminen |
| First look | ||
| Potrettikuvat | ||
| Snäkkii | ||
| 14:45 | Kirkko ja sitten se on menoa! | |
| 15:00 | Vihkiminen | |
| Siirtyminen juhlapaikalle (hyvä sää - vieraat ensin juhlapaikalle, yhteiskuva ulkona TAI sade - me ensin juhlapaikalle, onnittelujono) | ||
| Onnittelut | ||
| Pöytiin siirtyminen, tervetuloasanat | ||
| Juhlamalja | ||
| 16:30 | Ruokailu, loppupuolella vanhempien puheet | |
| Tauko, valokuvia illan hämyssä, lapsille yläkertaan puuhaa | ||
| 19:00 | Toivo ja Lempi-esitys siskoilta, Pinjata, Hääkakku ja kahvi, kaason puhe, bestmanin puhe, sana vapaa, tauko, "baari" auki | |
| 20:00 | (Morsiamen ja sulhasen sanat toisilleen) Häävalssi & toinen tanssi & tanssia, lapsille iltapalaa | |
| 21:00 | Kimppu ja sukkanauha | |
| Tanssia, juhlintaa, ohjelmaa | ||
| 23:00 | Yöpala | |
| 00:00 | Sauna | |
| 02:00 | Valomerkki | |
Vähiin käy, ennen kuin loppuu... viikkokatsaus: 1 week to go!
Viikonlopun tunnemyllerryksistä on pikkuhiljaa palauduttu ja palattu vielä pinnistettäviksi muutamiksi päiviksi tasaisen varmaan häähommien eteenpäin nakuttamiseen.
TSI-jutuista sormenjälkivieraskirjapohja on checked, samoin &-merkki, loput sydänviirit, tyttöjen kukkaseppeleet, kiitoskyyhkyt (viimeisiä niskalaukauksia lukuunottamatta) ja niille viiri, selfie-station viimeisiä liimauksia vaille valmis, ohjelma - ja istumajärjestystaulu kirjoittamista (ja paikkojen suunnittelua) vaille valmiit, lasten puuhasetit kynien katkomista ja paperileikkuria vaille valmiit ja tyttöjen korut pientä viilaamista vailla valmiit. Ja ostoslistan sulho hoitaa tällä työreissullan tyhjäksi.
Yhteydenpitopuolelta viime viikolla kävin tilaamassa kimput, vieheet ja tukkakukat floristilta ja pöytäkukat lähikaupasta. Samoin ruokajuomaksi tulevat lähipanimon oluet tilattu ja lihoista ja silakoista tarjous pyydetty. Kalastajalta kalat tilattu. Kampaajan kanssa koekampaus ja -meikki checked. HääDJ:n kanssa kävin lyhyttä sähköpostinvaihtoa ja viimeiset piirrot sieltä tulleisiin kysymyksiin maalataan sulhon kanssa yhdessä, kunhan tämä huomenna kotiutuu. Valokuvaajamme kanssa juttelin lasten urheilukoulukentän laidalla ja sen puoleenkin alkaa suunnitelmat olla sähköpostivarmistusta vaille valmiit. Lastenvahti checked. Häiden ohjelma checked! Menu checked! Järjestelyt hääyötä ja häämatkaa varten checked. (Vielä uupuu häämatkakohde, mutta sen varaukset sulho lupasi ottaa kokonaan omille harteilleen, puss ja jännää!)
Pieniä tsi-juttuja, pari päätöstä, muutamia maileja ja tanssiharjoituksia - ja kun ne vielä tämän viikon aikana saadaan hoidettua, niin sitten alkaa ruokavalmistelut toden teolla! Tällä hetkellä valmiina on puolukkamehu sekä lihapullat! Eikös niilläkin jo yhdet pirskeet ;)
ps. 10 päivän ennuste yltää jo hääpäivälle, hii! "Melko pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta, päivän ylin +12, yön alin +5, tuulta 4 m/s. Aurinko nousee 07:34 ja laskee 18:58."
TSI-jutuista sormenjälkivieraskirjapohja on checked, samoin &-merkki, loput sydänviirit, tyttöjen kukkaseppeleet, kiitoskyyhkyt (viimeisiä niskalaukauksia lukuunottamatta) ja niille viiri, selfie-station viimeisiä liimauksia vaille valmis, ohjelma - ja istumajärjestystaulu kirjoittamista (ja paikkojen suunnittelua) vaille valmiit, lasten puuhasetit kynien katkomista ja paperileikkuria vaille valmiit ja tyttöjen korut pientä viilaamista vailla valmiit. Ja ostoslistan sulho hoitaa tällä työreissullan tyhjäksi.
Yhteydenpitopuolelta viime viikolla kävin tilaamassa kimput, vieheet ja tukkakukat floristilta ja pöytäkukat lähikaupasta. Samoin ruokajuomaksi tulevat lähipanimon oluet tilattu ja lihoista ja silakoista tarjous pyydetty. Kalastajalta kalat tilattu. Kampaajan kanssa koekampaus ja -meikki checked. HääDJ:n kanssa kävin lyhyttä sähköpostinvaihtoa ja viimeiset piirrot sieltä tulleisiin kysymyksiin maalataan sulhon kanssa yhdessä, kunhan tämä huomenna kotiutuu. Valokuvaajamme kanssa juttelin lasten urheilukoulukentän laidalla ja sen puoleenkin alkaa suunnitelmat olla sähköpostivarmistusta vaille valmiit. Lastenvahti checked. Häiden ohjelma checked! Menu checked! Järjestelyt hääyötä ja häämatkaa varten checked. (Vielä uupuu häämatkakohde, mutta sen varaukset sulho lupasi ottaa kokonaan omille harteilleen, puss ja jännää!)
Pieniä tsi-juttuja, pari päätöstä, muutamia maileja ja tanssiharjoituksia - ja kun ne vielä tämän viikon aikana saadaan hoidettua, niin sitten alkaa ruokavalmistelut toden teolla! Tällä hetkellä valmiina on puolukkamehu sekä lihapullat! Eikös niilläkin jo yhdet pirskeet ;)
ps. 10 päivän ennuste yltää jo hääpäivälle, hii! "Melko pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta, päivän ylin +12, yön alin +5, tuulta 4 m/s. Aurinko nousee 07:34 ja laskee 18:58."
tiistai 20. syyskuuta 2016
Polttariprinsessa
Viime viikonloppu oli yksi elämäni raskaimmista, mutta samalla onneksi myös ikimuistoinen. Lauantai aamusta kuluneiden viikkojen stressi kasaantui ja itkeäpäästelin paineita ulos jo ennen aamuseiskaa neljän tunnin katkonaisten yöunien jälkeen. Edellisen päivän tukanvärjäysoperaatio ei mennyt kuten strömsössä, eikä koekampauskaan aivan nappiin. Kuusi takapuolen puuduttavaa tuntia kampaamotuolissa - ja uutta istuntoa odotellessa. Hautajaiset, lasten hämmentyneisyys ja edessä yö erossa, ensimmäistä kertaa taas kuukausiin, Ei parhaimmat lähtökohdat polttariviikonlopulle...
Onneksi kaasoni on kultaa <3
Kyydin polttareihin sain siskoiltani. Tunti takapenkillä - ilmapallojen ja popkornien piirittämänä. Hiljaisuus, aikaa ajatuksille ja vertaistukea. Ja vaaleanpunainen kukkapanta.
Ajelimme pikkuteitä aivan mahtavalle merenrantamökille, jossa ystäväni odottivat kuohuvan kera. Ensimmäiselle illalle oli ihanasti ajateltu rentoutumista ja rauhoittumista. Aarrekartan avulla löysin polttarivieraiden jättämiä terveisiä ja muistoja. Pääsin morsiussaunaan ja mereen. Tietoni testattiin pätevä emäntä-visassa. Pääsin tulkkaamaan poikien polttaribiisin paikallisella murteella. Ja mikä parasta, pääsin nukkumaan, kun uni alkoi painaa silmää - ja nukuin kuin tukki. Seuraavana aamuna sain päälleni tuikeenpinkeet ysikytluvun helmihiphopparijoujoumikälie-vaatteet, mitä neonpaa sen parempaa! Ja näihin liittyen aamujumppatehtävä, voi elämä! Jonkun arkistoista löytyi yläasteella tekemäni (ja yhdessä ryhmän kanssa esittämäni) koreografian muistiinpanot, voi elämä elämä elämä, ja siitä oli tehtäväni opettaa pätkä muille - jou! "Jalka länteen". Että tanssi siinä nyt sitten :D tämän jälkeen jätimme hyvästit mökille ja nyyh, lähetin vielä viimeiseksi vaihtuvan sukunimeni ilmapallon kyydissä tuulien teille - eli valitettavan tiheään rantaruohikkoon lepäämään merituulen tuoksuihin. Tämän jälkeen päivän loput aktiviteetit liittyivät rakkaisiin harrastuksiini, eli ohjelmassa oli vielä futisgolffia (mahtavaa, voin suositella kaikille) ja geokätköilyä (ihan mua varta vasten tehty mysti, kuin siistiä! Ja päätepiste varmasti vähintään terrain 4!, toivottavasti kaaso ei kovin kovia mustelmia saanut ihmispyramidin romahduksesta). Ihan just mun näköistä puuhaa, ihan just tähän hetkeen sopivaa ja just täysin tyystin tarpeellinen, pakollinen irtiotto. Polttareista palattua olin puolen tunnin päästä jo lähettänyt kymmenisen viestiä, sopinut lastenvahdin häihin ja hionut aikataulua - tässä kohtaa selkeästi pysähtyminen on pakotettava.
Mitä jäi käteen. Ihania muistoja. Mahtavia hetkiä. Ystäviä, jotka uskaltavat olla avoimen huolissani lähimuistini tilasta, mutta tykkäävät musta silti. Lämmin tunne. Se panostus ja vaivannäkö. Se, miten hyvin ne mut tunteekaan. Ja miten ne silti osaa yllättää. Jokaisen kanssa historia - jokaisen kanssa tulevaisuus, ainakin jos se musta on kiinni <3
Kiitollisuus.
Onneksi kaasoni on kultaa <3
Kyydin polttareihin sain siskoiltani. Tunti takapenkillä - ilmapallojen ja popkornien piirittämänä. Hiljaisuus, aikaa ajatuksille ja vertaistukea. Ja vaaleanpunainen kukkapanta.
Ajelimme pikkuteitä aivan mahtavalle merenrantamökille, jossa ystäväni odottivat kuohuvan kera. Ensimmäiselle illalle oli ihanasti ajateltu rentoutumista ja rauhoittumista. Aarrekartan avulla löysin polttarivieraiden jättämiä terveisiä ja muistoja. Pääsin morsiussaunaan ja mereen. Tietoni testattiin pätevä emäntä-visassa. Pääsin tulkkaamaan poikien polttaribiisin paikallisella murteella. Ja mikä parasta, pääsin nukkumaan, kun uni alkoi painaa silmää - ja nukuin kuin tukki. Seuraavana aamuna sain päälleni tuikeenpinkeet ysikytluvun helmihiphopparijoujoumikälie-vaatteet, mitä neonpaa sen parempaa! Ja näihin liittyen aamujumppatehtävä, voi elämä! Jonkun arkistoista löytyi yläasteella tekemäni (ja yhdessä ryhmän kanssa esittämäni) koreografian muistiinpanot, voi elämä elämä elämä, ja siitä oli tehtäväni opettaa pätkä muille - jou! "Jalka länteen". Että tanssi siinä nyt sitten :D tämän jälkeen jätimme hyvästit mökille ja nyyh, lähetin vielä viimeiseksi vaihtuvan sukunimeni ilmapallon kyydissä tuulien teille - eli valitettavan tiheään rantaruohikkoon lepäämään merituulen tuoksuihin. Tämän jälkeen päivän loput aktiviteetit liittyivät rakkaisiin harrastuksiini, eli ohjelmassa oli vielä futisgolffia (mahtavaa, voin suositella kaikille) ja geokätköilyä (ihan mua varta vasten tehty mysti, kuin siistiä! Ja päätepiste varmasti vähintään terrain 4!, toivottavasti kaaso ei kovin kovia mustelmia saanut ihmispyramidin romahduksesta). Ihan just mun näköistä puuhaa, ihan just tähän hetkeen sopivaa ja just täysin tyystin tarpeellinen, pakollinen irtiotto. Polttareista palattua olin puolen tunnin päästä jo lähettänyt kymmenisen viestiä, sopinut lastenvahdin häihin ja hionut aikataulua - tässä kohtaa selkeästi pysähtyminen on pakotettava.
Mitä jäi käteen. Ihania muistoja. Mahtavia hetkiä. Ystäviä, jotka uskaltavat olla avoimen huolissani lähimuistini tilasta, mutta tykkäävät musta silti. Lämmin tunne. Se panostus ja vaivannäkö. Se, miten hyvin ne mut tunteekaan. Ja miten ne silti osaa yllättää. Jokaisen kanssa historia - jokaisen kanssa tulevaisuus, ainakin jos se musta on kiinni <3
Kiitollisuus.
 |
| "If nothing ever changed, there'd be no butterflies." |
perjantai 16. syyskuuta 2016
Tasaisen varmasti TSI-juttuja
Päivien iloksi ja iltojen ratoksi olen naputellut TSI-listaa kohta kohdalta pienemmäksi. Viime päivinä olen tehnyt loppuun lasten pillimukit sekä hääparin skumppalasit (eli tehnyt ja pyyhkinyt ja tehnyt ja pyyhkinyt ja todennut, että vähemmän on enemmän ja ne on just hyvä näin). Olen tuunannut hääkirpparilta ostettua photobooth-propsisettiä meille paremmin soveltuvaksi (eli pari hattua muuttui lisäruseteiksi ja muutenkin vähän pilkkua ja viivaa pintaan, tähän pitäisi vielä tulostaa ja liimata pahville muutama emoji ja iskulausahdus) ja samaan settiin taitelin "pusupenkki"-kyltin. Sekä jatkanut sydän-viirinaru-ompeluksia (ompelukoneen nikottelusta huolimatta). Ja tänään valmistui vielä kortteja varten tarkoitetun salkun (jonka sulho on alkujaan tehnyt kasiluokalla!!) koristeet, eli pieni viirinauha. Kukkaruukuiksi tarkoitetut pullot, pilttipurkit ja purnukat on maalattu. Hääauton taakse kolisemaan tulevat peltitölkit tuunattu. Ja hääkorkkarini plankattu söpön vaaleanpunaiseksi (damn you kuvioitu talouspaperi!). Lisäksi kävin läpi ja asettelin paikalleen juhlaensiapupakin (eli vessakorin) tavarat ja raapustelin sekaan vielä läjän kortsuja iskulauseilla höystettynä (heh!). Canvassa taiteilin printtejä kehyksiin laitettavaksi (vieraskirja/pullopostia/täsrkypurkki, if you instagram, juhlaensiapupakki-info, kutukulma eli hääsviitti, selfie-stoppi ja ruokalista). Pöydille tulevat totuus-vai-tehtävä-kirput leikkasin, mutta teknisten ongelmien takia nuuttaus jäi paremman hermovankkuuden omaavalle sulhaselle!
Näiden lisäksi ostoslista on pienentynyt tyttöjen kenkien verran, valkoiset tennarit saapuivat postiin tänään Spartoolta! Ja pari päivää sitten hain paketillisen vinkeitä kahvisetvettejä, tilattu Juhlahumua.fi.
 |
| Selfie-stopin tikkuja |
 |
| Puinen, nahkaverhottu salkku sai kankaasta vuoren ja pientä lisäkoristetta. |
 |
| "Mulla on kylmät kädet, saanko lämmittää niitä sun housuissa?" |
Näiden lisäksi ostoslista on pienentynyt tyttöjen kenkien verran, valkoiset tennarit saapuivat postiin tänään Spartoolta! Ja pari päivää sitten hain paketillisen vinkeitä kahvisetvettejä, tilattu Juhlahumua.fi.
keskiviikko 14. syyskuuta 2016
Papin ja kanttorin tapaaminen: checked!
Mies kiisi työmaalta ja minä harrastuksesta, molemmat väsyneinä ja aavistuksen levottomina, morsmaikku ehkä jopa hysteerisyyden puolelle kallistuvasti - mutta niin vaan saatiin pappi (myös niistä "reppuselkäkyydillä pois alttarilta - joo!"-heitoista huolimatta) vakuuttuneeksi, että tosissaan tässä ollaan ja kymmenen vuoden koeaika riittää. Ja jos vitsailimme me, niin oli pappikin kyllä rennolla mielellä. Sulhoa hän esimerkiksi ystävällisesti muistutti, että alttarilla tämä on nyt sitten viimeisen kerran oikeassa (kun käytäväähän lähdetään sitten kulkemaan pois kirkosta minä oikeassa käsipuolessa kiikkuen). Turhat jäykistelyt voidaan siis unohtaa jo kirkossa :)
Iloksemme paikalle porhalsi myös kanttori, jonka piti olla estynyt. Saimme samalla keikauksella lyötyä lukkoon vihkimisen musiikit. Meille tulee saapumismusiikiksi Christina Perrin A Thousand Years ja poistumismusiikiksi Disneyn Frozen elokuvasta Let it Go, molemmat uruilla ja juuri täydellisesti sovitettuna! Toinen yritys poistumisbiisin sovitusta ja morsmaikku kyynelehti! Kanttori vain totesi, että tehtäväni on done! :D
Mikäli stressiä ja kiirettä ja pienimuotoista ahdistustakin on viime viikkoina leijunut ilmassa, niin tällaisten kohtaamisten ja hei, tällaisen taivaan alla, ei voi kuin tulla hyvä fiilis :) että juuri näin tämän kuuluukin mennä. Ja kirsikkana kakulla - meidän vihkikirkon kellotapulin katto on vastatervattu! Voi huumaavaa tuoksua <3
Iloksemme paikalle porhalsi myös kanttori, jonka piti olla estynyt. Saimme samalla keikauksella lyötyä lukkoon vihkimisen musiikit. Meille tulee saapumismusiikiksi Christina Perrin A Thousand Years ja poistumismusiikiksi Disneyn Frozen elokuvasta Let it Go, molemmat uruilla ja juuri täydellisesti sovitettuna! Toinen yritys poistumisbiisin sovitusta ja morsmaikku kyynelehti! Kanttori vain totesi, että tehtäväni on done! :D
Mikäli stressiä ja kiirettä ja pienimuotoista ahdistustakin on viime viikkoina leijunut ilmassa, niin tällaisten kohtaamisten ja hei, tällaisen taivaan alla, ei voi kuin tulla hyvä fiilis :) että juuri näin tämän kuuluukin mennä. Ja kirsikkana kakulla - meidän vihkikirkon kellotapulin katto on vastatervattu! Voi huumaavaa tuoksua <3
 |
| Tervaaja yläorrella vielä viimeistelemässä työtään |
Papin tapaamisen jälkeen sain kirjattua hääsivuille ylös vihkikaavan ja vihkipapin sekä kanttorin nimet. Musiikit säilytetään salassa vielä vihkimiseen asti, mutta myöhemmin nekin on tarkoitus päivittää sivuille vieraiden tiedoksi. Sivuja naputtelin eteenpäin myös sen verran, että jatkoin kuvat.fi palvelun käyttöaikaa ja rakensin sinne häitä varten kuvagallerian. Pientä kikkailua ja palvelun tuen ohjeita, ja nyt meillä on pystyssä 3kk hääpäivästä eteenpäin salasanasuojattu sivusto, jonne vieraat pääsevät a) lähettämään omia kuviaa meille ja muiden nähtäväksi b) lataamaan häävalokuvaajamme ottamia kuvia, joita jonkun setin sinne siirrämme, mm. kirkosta, josta esitimme toiveen, että kuvaamisen hoitaa vain ammattilainen sekä c) lataamaan selfie-stationin järkkärin kuvia itselleen. Kaikki yhdestä, helppokäyttöisestä, suomenkielisestä ja suomalaisesta palvelusta, eikä hintakaan todella päätä huimaa, suosittelen! Vielä ohjelma ja menu, niin sivut ovat checked häitä varten!
maanantai 12. syyskuuta 2016
Fiilispostaus, 3 viikkoa häihin
Kolme viikkoa, 21 päivää. Poronkusema. Ei juuri mitään.
En tiedä, onko se joku niin-vain-kuuluu-kysyä-juttu, mutta tällä hetkellä tuntuu, että monet hääkeskustelut alkavat lausahduksella "jännittääkö?". Olen tähän asti sujuvasti - ja täysin todenmukaisesti vastannut, että en ehdi jännittää. Miksi pitäisi? Tai mikä? Toki juhlapäivä itsessään on tupaten täynnä jännitysmomentteja, kuten sää, syysnuhakausi, lasten jaksaminen ja ties mikä kuun asento.. Jonkinlaisen zen-olotilan näiden osalta olen kuitenkin saavuttanut (tai saavuttamassa?), jutut menee sitten niin kuin menee ja se siitä. Seurustelua on takana 10v, joten sulhonkin osalta uskon jo tietäväni, mihin pääni olen pistämässä. Ehkä - ja todennäköisesti, jonkinlainen jännitys vielä iskee, mutta tällä hetkellä jännitettävät jutut ovat varsin pieniä, luokkaa ovatko tyttöjen kengät oikean kokoiset tai tilatut kahviservetit yhtään niin kivat, kuin kuvissa.
Stressiä kyllä on, sitä ei käy kieltäminen. Unettomia iltoja ja levottomia päiviä, pää täynnä ajatuksia ja koti täynnä pieniä listoja, asioita valmistumassa, asioita odottamassa ja asioita vasta naputtavina ajatuksina takaraivossa. Itselläni stressissä on se kurja puoli, että kykyni tehdä päätöksiä kaikkoaa - ei varsinaisesti ideaalitilanne, kun pitäisi tehdä viimeisiä hienosäätöjä, jututtaa häiden tekijöitä ja ratkaista esimerkiksi musiikkeja ja aikataulutuksia. Onni kuitenkin on tuo toinen osapuoli, joka ei päätöstentekoa juuri jahkaile. Toisekseen tavoiteltu zen-olotila takoo päähäni kliseisiä elämänviisauksia mallia "elämä antaa juuri sitä, missä tarvitset harjoitusta". Että tässäpä sitä sitten harjoitellaan.
Häiden uhkaava lähestyminen on kertakaikkisen kaksijakoinen juttu. Ressaa, aika loppuu kesken ja pikkunippelit on aivan hiomatta. Odotus nousee, vitsit miten mahtavaa saada kaikki itselle tärkeät tyypit saman katon alle, haluan niin sellaisen vaaleanpunaisen höttöhattararakkauskuplan ettei tosikaan! Mutta voi kyllä, olen pikkuhiljaa jo niin valmis myös siihen, että päivä on ohi - muistot jää, mutta kaiken suunnittelun ja ajan käyttämisen jälkeen pääsee taas kääntämään katseensa ihan muihin juttuihin.
Tekemistä on edelleen ihan hurjasti ja aivan varmasti kaiken ajan jokaisessa jäljellä olevassa päivässä saisi niihin käytettyä. Pistää ahistaan, saako kaiken valmiiksi sen vision mukaisesti, minkä on päähänsä istuttanut. Mutta toisaalta myös paljon on tehty ja tärkeimmät (ruokia lukuunottamatta) hankittu. Jos niinkseen käy, niin grilliltä mätöt ja eiköhän tasan ja tarkkaan näilläkin eväillä mahtavat - ja ennen kaikkea ikimuistoiset pippalot pystyisi pistämään pystyyn! Ne on sitten sellaiset, kuin on - ja niin on hyvä.
01102016 <3 ole tervetullut, kohtele meitä hyvin!
En tiedä, onko se joku niin-vain-kuuluu-kysyä-juttu, mutta tällä hetkellä tuntuu, että monet hääkeskustelut alkavat lausahduksella "jännittääkö?". Olen tähän asti sujuvasti - ja täysin todenmukaisesti vastannut, että en ehdi jännittää. Miksi pitäisi? Tai mikä? Toki juhlapäivä itsessään on tupaten täynnä jännitysmomentteja, kuten sää, syysnuhakausi, lasten jaksaminen ja ties mikä kuun asento.. Jonkinlaisen zen-olotilan näiden osalta olen kuitenkin saavuttanut (tai saavuttamassa?), jutut menee sitten niin kuin menee ja se siitä. Seurustelua on takana 10v, joten sulhonkin osalta uskon jo tietäväni, mihin pääni olen pistämässä. Ehkä - ja todennäköisesti, jonkinlainen jännitys vielä iskee, mutta tällä hetkellä jännitettävät jutut ovat varsin pieniä, luokkaa ovatko tyttöjen kengät oikean kokoiset tai tilatut kahviservetit yhtään niin kivat, kuin kuvissa.
Stressiä kyllä on, sitä ei käy kieltäminen. Unettomia iltoja ja levottomia päiviä, pää täynnä ajatuksia ja koti täynnä pieniä listoja, asioita valmistumassa, asioita odottamassa ja asioita vasta naputtavina ajatuksina takaraivossa. Itselläni stressissä on se kurja puoli, että kykyni tehdä päätöksiä kaikkoaa - ei varsinaisesti ideaalitilanne, kun pitäisi tehdä viimeisiä hienosäätöjä, jututtaa häiden tekijöitä ja ratkaista esimerkiksi musiikkeja ja aikataulutuksia. Onni kuitenkin on tuo toinen osapuoli, joka ei päätöstentekoa juuri jahkaile. Toisekseen tavoiteltu zen-olotila takoo päähäni kliseisiä elämänviisauksia mallia "elämä antaa juuri sitä, missä tarvitset harjoitusta". Että tässäpä sitä sitten harjoitellaan.
Häiden uhkaava lähestyminen on kertakaikkisen kaksijakoinen juttu. Ressaa, aika loppuu kesken ja pikkunippelit on aivan hiomatta. Odotus nousee, vitsit miten mahtavaa saada kaikki itselle tärkeät tyypit saman katon alle, haluan niin sellaisen vaaleanpunaisen höttöhattararakkauskuplan ettei tosikaan! Mutta voi kyllä, olen pikkuhiljaa jo niin valmis myös siihen, että päivä on ohi - muistot jää, mutta kaiken suunnittelun ja ajan käyttämisen jälkeen pääsee taas kääntämään katseensa ihan muihin juttuihin.
Tekemistä on edelleen ihan hurjasti ja aivan varmasti kaiken ajan jokaisessa jäljellä olevassa päivässä saisi niihin käytettyä. Pistää ahistaan, saako kaiken valmiiksi sen vision mukaisesti, minkä on päähänsä istuttanut. Mutta toisaalta myös paljon on tehty ja tärkeimmät (ruokia lukuunottamatta) hankittu. Jos niinkseen käy, niin grilliltä mätöt ja eiköhän tasan ja tarkkaan näilläkin eväillä mahtavat - ja ennen kaikkea ikimuistoiset pippalot pystyisi pistämään pystyyn! Ne on sitten sellaiset, kuin on - ja niin on hyvä.
01102016 <3 ole tervetullut, kohtele meitä hyvin!
torstai 8. syyskuuta 2016
Viikkokatsaus 3 viikkoa häihin - KÄÄK!
Hyvällä mallilla, mutta silti niin vaiheessa! Kuluneen viikon saavutukset listattakoon tässä alla nyt.
Meille tulee "hääohjelmaksi" vieraskirjan viereen pullot, joihin toivomme juhlavierailta terveisiä 1-, 5- ja 10v hääpäivinä luettavaksi. Pullopostia siis - ja pullot ovat nyt valmiina. Näiden viereen tulee vielä aiemmin tuskarreltu Tärsky-purkki treffi-ideoille.
Sulho spreijaili pihalta nostettaville mehikasveille 30 pientä pilttipurkkia mattavalkoiseksi ja minä perästä sulhon tämän kesän ykköslemppari Stallhagen-olutpulloja kukkamaljakoiksi (aina siihen asti, että maali viimeisen pullon kohdalla loppui) sekä pari ylimääräistä purkkia korttipöydän ja hääkimpun kukkapurkeiksi.. Lisäksi, meiltä ei löydy tuhatta onnea tuovaa origamikurkea - vaan tuhat paperisydäntä, jotka pääsevät nauhassa koristamaan ainakin hääautoa, ulkokatosta ja mahdollisesti myös seinää morsiusparin takana.
Sulho kävi viikonloppuna tekemässä tulostushommia ja nyt olisi pöytiin tuleviksi vapaamuotoiseksi ohjelmanumeroiksi tehdyt kirput odottamassa leikkaamista ja nuuttaamista sekä vieraskirjasormenjälkitaulu odottamassa loppuviimeistelyä piirtäen. Seuraavana tsi-koristelurintamalla odottavat korttisalkun viimeistely, lastennurkan viirin (ja ehkä jonkun muunkin viirin) teko, tarjoilupöydän sekä selfie-stationin koristeiden miettiminen sekä liudan opastetaulujen ja pöytänumerokylttien tekeminen ja tulostaminen. Morsiusparin skumppalasit täytyisi viimeistellä sekä lasten pillimukit ja puuhakirjat pitäisi tehdä ja tulostaa. Lisäksi vieraslahja-heijastinorigamikyyhkyt sekä paikkamerkit odottavat tekijäänsä.
Asiat etenevät joka päivä, mutta näin kärsimättömälle, pari täysin-tyystin-hääsälälle omistettua vuorokautta tulisi tarpeeseen! Niin lähellä, mutta silti niin kaukana valmiista. Ostoslista sentään on jo melkein yliviivattu! Morsiustytöille tilattiin valkoiset tennarit ja selfie stationia varten ostin jatkotuunattavat propsit kirpparilta. Sinkkisaavit juomapöytään cheked! Ja iiik iik iiik!! Sulho kävi tällä viikolla hakemassa sormukset kultasepältä!! Vielä pitäisi itseni pari päivää malttaa, jotta pääsen rinkulaista salaa sovittelemaan, hihii! Mutta takaisin ostoslistaan, varasuunnitelma jo on, mutta suurimpana kysymysmerkkinä listalla pyörivät vielä omat muut koruni (hankkiakko vielä sitä Kalevalakorua vaiko eikö tai hiuskorua vai kukkaa tukkaan) sekä kahviservetit (joista kyllä jo ikäänkuin päätettiin, että valitsemme personoitujen sijaan valmiit, mutta jollain jujulla, tällä hetkellä ykköslempparit ovat samaa kuviota, kuin makuuhuoneemme Ferm Living Halfmoon-tapetti tai joku Muumi).
Miehet ovat tänään käyneet ompelijalla viimeistelemässä kauluspaitansa tip top. Lauantaille on varattu matka Viroon juomia hakemaan. Sunnuntai pyhitetään suppilovahveropäiväksi! Ja jossain välissä ajattelin käydä vielä hakemassa oman mekkoni ompelijalta kotiin :) Seuraavalla viikolla ei ylimääräisiä tunteja ole juurikaan ja viikonloppu kuluu hujauksessa kukkakauppapalaverin, tukkatohtori-koekampaus-koemeikkivisiitin, hautajaisten ja (toivottavasti järjestyvien) polttareideni tunnelmissa. Pappi ja kanttori pitäisi tavata, samoin valokuvaaja ja dj:lle laittaa maililla toiveita. Hääohjelma pitäisi lyödä lukkoon ja viedä eteenpäin kaasolle ja bestmaneille toiveineen sekä hääsivut viimeistellä. Ja pari suurta murheenkryyniä: hääauto puuttuu (sähköpostiini Teslasta ei vastata) sekä häävalssi, hups! Näiden jälkeen listassa onkin sitten lähinnä ruokia-ruokia-ja-ruokia, ohjelman ja parin tsi-jutun viimeistelyä ja yksi istumajärjestys, puuh!
Ja miten arvaan, humps vaan ja juhlapäivä on kohta jo käsillä :) kai tässä jo pitäisi oikeasti alkaa jo vähän jännittääkin! :D
Meille tulee "hääohjelmaksi" vieraskirjan viereen pullot, joihin toivomme juhlavierailta terveisiä 1-, 5- ja 10v hääpäivinä luettavaksi. Pullopostia siis - ja pullot ovat nyt valmiina. Näiden viereen tulee vielä aiemmin tuskarreltu Tärsky-purkki treffi-ideoille.
 |
| Teksti vapaalla kädellä Granitin pyyhittävällä lasitussilla. |
Sulho spreijaili pihalta nostettaville mehikasveille 30 pientä pilttipurkkia mattavalkoiseksi ja minä perästä sulhon tämän kesän ykköslemppari Stallhagen-olutpulloja kukkamaljakoiksi (aina siihen asti, että maali viimeisen pullon kohdalla loppui) sekä pari ylimääräistä purkkia korttipöydän ja hääkimpun kukkapurkeiksi.. Lisäksi, meiltä ei löydy tuhatta onnea tuovaa origamikurkea - vaan tuhat paperisydäntä, jotka pääsevät nauhassa koristamaan ainakin hääautoa, ulkokatosta ja mahdollisesti myös seinää morsiusparin takana.
 |
| Sydämet piparimuotin avulla paperista, ompelukoneen suoralla tikillä nauhaksi. |
Asiat etenevät joka päivä, mutta näin kärsimättömälle, pari täysin-tyystin-hääsälälle omistettua vuorokautta tulisi tarpeeseen! Niin lähellä, mutta silti niin kaukana valmiista. Ostoslista sentään on jo melkein yliviivattu! Morsiustytöille tilattiin valkoiset tennarit ja selfie stationia varten ostin jatkotuunattavat propsit kirpparilta. Sinkkisaavit juomapöytään cheked! Ja iiik iik iiik!! Sulho kävi tällä viikolla hakemassa sormukset kultasepältä!! Vielä pitäisi itseni pari päivää malttaa, jotta pääsen rinkulaista salaa sovittelemaan, hihii! Mutta takaisin ostoslistaan, varasuunnitelma jo on, mutta suurimpana kysymysmerkkinä listalla pyörivät vielä omat muut koruni (hankkiakko vielä sitä Kalevalakorua vaiko eikö tai hiuskorua vai kukkaa tukkaan) sekä kahviservetit (joista kyllä jo ikäänkuin päätettiin, että valitsemme personoitujen sijaan valmiit, mutta jollain jujulla, tällä hetkellä ykköslempparit ovat samaa kuviota, kuin makuuhuoneemme Ferm Living Halfmoon-tapetti tai joku Muumi).
Miehet ovat tänään käyneet ompelijalla viimeistelemässä kauluspaitansa tip top. Lauantaille on varattu matka Viroon juomia hakemaan. Sunnuntai pyhitetään suppilovahveropäiväksi! Ja jossain välissä ajattelin käydä vielä hakemassa oman mekkoni ompelijalta kotiin :) Seuraavalla viikolla ei ylimääräisiä tunteja ole juurikaan ja viikonloppu kuluu hujauksessa kukkakauppapalaverin, tukkatohtori-koekampaus-koemeikkivisiitin, hautajaisten ja (toivottavasti järjestyvien) polttareideni tunnelmissa. Pappi ja kanttori pitäisi tavata, samoin valokuvaaja ja dj:lle laittaa maililla toiveita. Hääohjelma pitäisi lyödä lukkoon ja viedä eteenpäin kaasolle ja bestmaneille toiveineen sekä hääsivut viimeistellä. Ja pari suurta murheenkryyniä: hääauto puuttuu (sähköpostiini Teslasta ei vastata) sekä häävalssi, hups! Näiden jälkeen listassa onkin sitten lähinnä ruokia-ruokia-ja-ruokia, ohjelman ja parin tsi-jutun viimeistelyä ja yksi istumajärjestys, puuh!
Ja miten arvaan, humps vaan ja juhlapäivä on kohta jo käsillä :) kai tässä jo pitäisi oikeasti alkaa jo vähän jännittääkin! :D
Farmors Cafén kesäkurkut, pikkelöidyt suppilovahverot ja puolukkamehua mums!
Autotallin apujääkaappi on lopultakin startattu, joka virallisesti ja viimeinkin tarkoittaa sitä, että häiden ruokavalmistelut on polkaistu käyntiin!
Kunnian ensimmäisen hyllyjentäyttäjän paikasta otti vastaan puolukkatuoremehu. Tein mehun viinihappopussin kyljessä olevalla ohjeella, mutta sappirakkoystävällisemmällä sitruunahapolla sekä 2/3 sokerimäärällä. Tämä vielä laimennettuna melkein puolella vedellä ja 4-vuotias makutuomari hyväksyi! Sulho saa vielä työreissultaan palatessa tarkistaa maun ja hätävarjeluna miettiä pastöroimisen tarpeellisuutta, mutta Marttojen mukaan mehun pitäisi tällaisenaan säilyä jouluun asti.
Ohje: 10l puolukoita tehosekoittimella survaistuna, päälle 5l keitettyä ja jäähdytettyä vettä, johon on sekoitettu ensin pienempään määrään 63g sitruunahappoa. Maustuminen 1-2vrk kylmässä, välillä sekoittaen. Marjojen siivilöinti. Sokeria n.2,5kg, liotin ensin lämpimään veteen ja sitten mehuun. Valutus harson läpi uunissa steriloituihin pulloihin! Tällä ohjeella mehu(tiivistettä) tuli reilu 6l, itselläni jäi jonkinverran hyytelöhävikkiä harsoon, koska taisin käsitellä marjoja hiukan kovakouraisesti.
Ohje: 10l puolukoita tehosekoittimella survaistuna, päälle 5l keitettyä ja jäähdytettyä vettä, johon on sekoitettu ensin pienempään määrään 63g sitruunahappoa. Maustuminen 1-2vrk kylmässä, välillä sekoittaen. Marjojen siivilöinti. Sokeria n.2,5kg, liotin ensin lämpimään veteen ja sitten mehuun. Valutus harson läpi uunissa steriloituihin pulloihin! Tällä ohjeella mehu(tiivistettä) tuli reilu 6l, itselläni jäi jonkinverran hyytelöhävikkiä harsoon, koska taisin käsitellä marjoja hiukan kovakouraisesti.
Viikonlopun aikana sulhon käsistä syntyi myös kokeiluerät pikkelöityjä suppilovahveroita sekä pari purkillista mustaherukkasilliä. Sekä mahtavat purkilliset avomaankurkusta tehtyä Farmors Cafén kesäkurkkua. Tästä ohje myöhemmin. 2/33(?) menun tarjottavista siis valmis! :D
Tienvarsiopasteet checked!
Teiden varsia varten on nyt sahattu, maalattu, naputeltu ja kirjattu läjä just passeleita opasteita :) kivasti näihinkin sai aikaa sulamaan, mutta ah, miten terapeuttista! Tienvarsiopasteet tulevat ohjaamaan kirkolta juhlapaikalle ja teimme vielä juhlapaikan pihaan yhden "Tervetuloa! Parkki tuolla, Pippalot tuolla"-opasteen.
Näiden lisäksi hääsivuilla komeilee jo valmiiksi Google-mapsit kirkko ja juhlapaikka nastoitettuna - sieltä vieraat voivat suoraa täydentää oman lähtöosoitteensa karttoihin. Ja näiden lisäksi ollaan nauhoitettu Hyperlapse-sovelluksella video matkasta, joka tässä vielä isketään sivuille vieraita avittamaan. Juhlapaikka on aika monen mutkan takana, mutta nyt on kyllä kumma, elleivät vieraat näillä eväillä löydä paikalle :D
torstai 1. syyskuuta 2016
Lisää pilkkua dot dot dot
Miesten rusetit ovat saaneet seuraa ja ompelukone lauloi tänään morsiustyttöjen mekkoihin uudet pilkukkaat vyöt sekä itselleni häälaukkuehdokkaan vol 1. (Joo, ihan ei visio toteutunut, täytyy hetki tuumailla... Onneksi en oikeasti edes tarvitse laukkua, joten ehkä se ei haittaa, vaikkei se ihan kymppi olisikaan..) Laukku tehty Pinterestistä hoksatulla laukkuohjeella: klik! Koko n.13x23cm, eli kännykkä, huulikiilto ja nenäliina. Pilkkukangas kummassakin samaa teurastettua kauluspaitaa, kuin miesten ruseteissa - money well spent!
1 kuukausi to go!!!
Niin se vain on! Syyskuun puolelle humpsahdettiin ja pääpäivään on aikaa tasan kuukausi! Ihan ei korkealentoiset suunnitelmani saada kaikki tsi-jutut, pienet sälät ja loput päätökset tehtyä ennen kuun vaihdetta toteutuneet, mutta kaukana tästä ei onneksi olla. Fiilis järjestelyjen suhteen on vielä hyvä ja sulhon polttari-innostuksen katselemisen kautta jopa odottava - mitkä mahtavat muistot siitä päivästä onkaan jäämässä :) stressiä toki riittää vastapainoksi myös. Ilmoittautumisajan päättymiseen on nyt aikaa kaksi tuntia ja noin kolmasosa kutsutuista on vielä ilmoittamatta osallistumisestaan. Häätanssiharjoituksia ei ole aloitettu, kun ei ole musiikkiakaan päätetty. Ja liuta muita pieniä päätöksiä, kuten musiikit kirkossa, sormuspoika vai ei, riisiä vai pihlajanmarjoja, terttuneilikkaa vai morsiusharsoa, korut A vai B ja tytöille pilkukkaat kengät vai plankot. Sekä sitten ne loput tsi-jutut. Pari säläostostakin vielä olisi tehtävänä, hiuskoru, selfie stationin propsit ja mahdolliset lisävalaistusjutut suurimpana. Mutta niin kauan, kun muistilistani pysyy tallessa, eiköhän nämä hommatkin yksi kerrallaan tule hoidettua. Ja pääpaino tässä kuukaudessa tulee selkästi olemaan ruoassa ja juomissa, häiden tekijöiden tapaamisessa sekä juhlafiiliksen hakemisessa.
Kuten kai universumilla on tapana, hyviä juttuja tasapainottamaan lätkähtää myös niitä ikävämpiä asioita. Meidän kohdalla se tällä kertaa tarkoittaa oman isoisäni poisnukkumista, sekä hautajaisia samalle päivälle suunniteltujen polttareideni kanssa. Kaiken tunnemyräkän keskellä ajattelen kuitenkin jotensakin niin, että elämä antaa meille juuri sitä, missä tarvitsemme harjoitusta. Eli olkoon se nyt itselleni elämän tosiasioiden hyväksymistä, tunteiden tunnistamista ja niistä irti päästämistä sekä hetkessä elämistä, niin hyvässä kuin huonossa. Elämä jatkuu.. niin hautajaisten, kuin häidenkin jälkeen.
tiistai 30. elokuuta 2016
Kattausjuttuja
Suunnitelmat pöytäkattauksista alkavat olla hahmottuneet siihen malliin, että ellei parempia ideoita tule, niin näillä voidaan mennä! Juhlapaikalta tulee valkoiset pöytäliinat. Valko-harmaat chevron-kuvioiset kaitaliinat on ommeltu. Kynttilöiden virkaa toimittavat led-myrskylyhdyt ja patterit on hommattu. 30 pilttipurkkia mehikasvien ruukuiksi on maalattu ja näihin ostettu harmaata, pientä koristekiveä mullanpäälliseksi. Ja 15 pienehköä pulloa on siirretty syrjään maalausta odottamaan, ellei jossain kirppiksellä kävele vastaan valmiiksimaalattuja puoli-ilmaiseksi. Kankaiset servetit odottavat pesua ja taittelua. Paikkakylteiksi tämän hetkisen ajatuksen mukaan tulevat laminoidut laatat, jotka kiinnitetään narulla kiitoslahja-origamikyyhkyheijastimiin ja toimittavat illan edetessä tölkki/lasimerkin virkaa. Lasten pillimuikeihin on nimet kirjoitettu jo ilmoittautuneiden osalta. Ja ohjelmaksi suunnitellut kirput ovat tulostusta vaille valmiit! Eiköhän tästä kattaus saada :)
Kyselin aiemmin tarjouksia kahviservettien painatuksesta omasta logostamme. Sain tarjouksen Juhlaxilta sekä Now & Foreveriltä, joista jälkimmäinen vielä lähetti malliservetin sekä väriesimerkit muutamasta foliopainatuksen mahdollisuudesta. Vähän tässä vielä pohdiskellaan, tuovatko teetetyt servetit juhlaan jotain haluttua lisää, vai päädytäänkö yksinkertaisempaan tusinatuotteeseen.
 |
| Testiversiot, käsin kirjoitettu ja laminoitu |
Kyselin aiemmin tarjouksia kahviservettien painatuksesta omasta logostamme. Sain tarjouksen Juhlaxilta sekä Now & Foreveriltä, joista jälkimmäinen vielä lähetti malliservetin sekä väriesimerkit muutamasta foliopainatuksen mahdollisuudesta. Vähän tässä vielä pohdiskellaan, tuovatko teetetyt servetit juhlaan jotain haluttua lisää, vai päädytäänkö yksinkertaisempaan tusinatuotteeseen.
maanantai 29. elokuuta 2016
Sulhon polttarikuulumisia
Sulhon kolmipäiväiseksi venähtäneet polttarit ovat onnellisesti takana ja väsynyt, mutta onnellinen sulho on haettu toisen bestamanin hellästä huomasta takaisin kotitohinaan! :D
Polttarit alkoivat purjehduksella ilta-aurinkoon, Högsåraan, jossa Rumpanin sauna oli varattu miehille. Seuraavana aamuna purjeet nostettiin takaisin kotisatamaan, josta matka jatkui kimppakyydillä Naantaliin ruokafestareille ruusuja kauppaamaan. Tämän jälkeen miehet pelailivat kuplafutista, eli sananmukaisesti palloa pallona, jolla on jalat :D peseytymiset Caribiassa ja sen jälkeen vielä isolle laivalle seilaamaan ja herättämään pahennusta hyttibileillä ;)
Bestmanit muistivat kotiin jännäilemään jäänyttä morsmaikkua harvakseltaan kuvilla :D eikä sulhokaan kovin monisanaisesti ole viikonlopun kulkua kuvaillut... Hassu homma! ;) se on kuitenkin tullut selväksi, että sulhon polttareiden soittolista tuleepi tässä:
Samalla sulhonhakureissulla kävimme sovittamassa sormuksia ja iiiiks! Ne on oikeasti olemassa :D itseäni vielä vähän hirvittää timanttien kimmellys, mutta ihan tasan sitä saatiin, mitä tilattiin - ja vähän enemmänkin! :) sormukset jäivät vielä kaiverruksiin, mutta ensi viikolla ne pitäisi olla noutokunnossa! Kävimme myös tyhjentämässä Turun Muovitukun kertakäyttömukeista (no oikeastaan, hyvä että hyllyssä näkyi, että jotain oltiin otettu) sekä vielä rentoilemassa kaksin suklaasaunassa. Ompelijani myös soitti, että häämekkoon tarvittavat pitsit ovat saapuneet ja huomenna on tarkoitus mennä sovitukselle ja hahmottelemaan, minkälainen yläosa mekkoon rakennetaan. Voipi siis todentotta olla, että viikon päästä häiden pukeutuminen on kummallakin plakkarissa!
Polttarit alkoivat purjehduksella ilta-aurinkoon, Högsåraan, jossa Rumpanin sauna oli varattu miehille. Seuraavana aamuna purjeet nostettiin takaisin kotisatamaan, josta matka jatkui kimppakyydillä Naantaliin ruokafestareille ruusuja kauppaamaan. Tämän jälkeen miehet pelailivat kuplafutista, eli sananmukaisesti palloa pallona, jolla on jalat :D peseytymiset Caribiassa ja sen jälkeen vielä isolle laivalle seilaamaan ja herättämään pahennusta hyttibileillä ;)
 |
| Suunta auringonlaskuun! |
Bestmanit muistivat kotiin jännäilemään jäänyttä morsmaikkua harvakseltaan kuvilla :D eikä sulhokaan kovin monisanaisesti ole viikonlopun kulkua kuvaillut... Hassu homma! ;) se on kuitenkin tullut selväksi, että sulhon polttareiden soittolista tuleepi tässä:
Samalla sulhonhakureissulla kävimme sovittamassa sormuksia ja iiiiks! Ne on oikeasti olemassa :D itseäni vielä vähän hirvittää timanttien kimmellys, mutta ihan tasan sitä saatiin, mitä tilattiin - ja vähän enemmänkin! :) sormukset jäivät vielä kaiverruksiin, mutta ensi viikolla ne pitäisi olla noutokunnossa! Kävimme myös tyhjentämässä Turun Muovitukun kertakäyttömukeista (no oikeastaan, hyvä että hyllyssä näkyi, että jotain oltiin otettu) sekä vielä rentoilemassa kaksin suklaasaunassa. Ompelijani myös soitti, että häämekkoon tarvittavat pitsit ovat saapuneet ja huomenna on tarkoitus mennä sovitukselle ja hahmottelemaan, minkälainen yläosa mekkoon rakennetaan. Voipi siis todentotta olla, että viikon päästä häiden pukeutuminen on kummallakin plakkarissa!
lauantai 27. elokuuta 2016
Miesten rusetit: checked!
Jea! Ompelukone lauloi rehellisesti vaivaiset puoli tuntia ja neljä miesten (esityöstettyä) rusettia on valmiit! Sain lopultakin kaupat loppuun ja ostin Häätorin kautta kuusi käyttämätöntä miesten rusettia, alkujaan Kiinanmaalta. Kaksiosaisista ruseteista oli helppo nappaista vääränvärinen toinen kerros pois, ottaa mitat (ja sisältä löytynyt tukikankaan pala) ja ommella uusi tilalle omasta kankaasta. Tummansinipohjainen, valkopilkkuinen kangas on alkujaan naisten kauluspaita, joka nyt päätyi palasiksi. Samasta kankaasta on vielä ommeltavana tyttöjen mekkoihin vyöt sekä omaan laukkuuni rusettiyksityiskohta.
Sulho on pitänyt tällä viikolla lomapätkää ja käytiin ottamassa bestmanin perheen kanssa muutaman päivän purjehdus. Tämä oli totaalinen irtiotto arjesta ja varmasti tässä kohtaa tarpeellinen, sillä nyt alkaa olla jo järjestelyjen loppusuora, hui! Mereilyyn liittyi myös jippo ja rantautuessamme satamaan, sulhon ollessa hakemassa autoa veneen purkamista varten, lastautui vene sulhon suureksi yllätykseksi uudella miehistöllä - eli POLTTARIT! :D Sinne se sulho seilasi, 41 jalkaisella mahtipurkkarilla auringonlaskuun! :) instagram-päivitysten mukaan kippari pikkutakissaan ja kipparilakissaan on bongattu ainakin Naantalin Costa Food Festivaaleilla ruusupuskan kanssa, mahtia! :)
Sulho on pitänyt tällä viikolla lomapätkää ja käytiin ottamassa bestmanin perheen kanssa muutaman päivän purjehdus. Tämä oli totaalinen irtiotto arjesta ja varmasti tässä kohtaa tarpeellinen, sillä nyt alkaa olla jo järjestelyjen loppusuora, hui! Mereilyyn liittyi myös jippo ja rantautuessamme satamaan, sulhon ollessa hakemassa autoa veneen purkamista varten, lastautui vene sulhon suureksi yllätykseksi uudella miehistöllä - eli POLTTARIT! :D Sinne se sulho seilasi, 41 jalkaisella mahtipurkkarilla auringonlaskuun! :) instagram-päivitysten mukaan kippari pikkutakissaan ja kipparilakissaan on bongattu ainakin Naantalin Costa Food Festivaaleilla ruusupuskan kanssa, mahtia! :)
perjantai 19. elokuuta 2016
Hääkampauspohdintaa
Olen kohta vuodenpäivät tallentanut kaikki mahdolliset, vähääkään potentiaaliset kampauskuvat sielä-täältä-ja-tuolta itselleni ylös (sinne-tänne-ja-tuonne, huoh mistä ne kaikki edes löytää). Ja nyt huomaan, että tässä asiassa vähemmän olisi selkeästi ollut enemmän :) Noh, ehkäpä tuota pinterest-boardia vilauttamalla kampaajani saa jonkinlaisen käsityksen ajatuksesta ja taikoo omien taitojensa tapaan jotain tosi hienoa näistä haivenista.
Se on tiedossa, että jotain lettiä/kierrettä sivupainoitteisesti tukkaan haluan sekä löysähkön niskanutturan. Hiukseni on etenkin kostuessaan täysin hallitsematon, eli mitään irrallisia etukiehkuroita en halua. Arjessa pidän pitkää etutukkaa fiiliksen mukaan sekä ylhäällä, keskijakauksella että sivujakauksella, mutta häihin haluan sen kaikkein omimman, eli sivujakauksen. Ja vaikka nuttura saakin olla rento ja löysähkö täytyy sen olla niin tukevan tuntuinen, että uskallan loppuillasta olla ihan että paadipapiidibaadi! Se, että letti kulkisi vinosti nutturan yli sopisi mahtavasti teemaan sormuksen ja printtien vinosta tekstistä.. Ja kirsikkana kakulle olisi vielä etsinnässä joku kiva hiuskoru nutturan päälle - hopeaa, helmeä ja pienesti blingiä.
Parhaat inspiraatiokuvat on napattu fb:n Häät 2016-ryhmästä, joten niitä en lähde julkisesti julkaisemaan, mutta jotain tähän tyyliin. Isoin kuva Folkhelsinki-instagram tililtä ja vinkkinä muille, #morsiuskampaus antaa muutenkin aika kivaa inspiraatiota :)
Se on tiedossa, että jotain lettiä/kierrettä sivupainoitteisesti tukkaan haluan sekä löysähkön niskanutturan. Hiukseni on etenkin kostuessaan täysin hallitsematon, eli mitään irrallisia etukiehkuroita en halua. Arjessa pidän pitkää etutukkaa fiiliksen mukaan sekä ylhäällä, keskijakauksella että sivujakauksella, mutta häihin haluan sen kaikkein omimman, eli sivujakauksen. Ja vaikka nuttura saakin olla rento ja löysähkö täytyy sen olla niin tukevan tuntuinen, että uskallan loppuillasta olla ihan että paadipapiidibaadi! Se, että letti kulkisi vinosti nutturan yli sopisi mahtavasti teemaan sormuksen ja printtien vinosta tekstistä.. Ja kirsikkana kakulle olisi vielä etsinnässä joku kiva hiuskoru nutturan päälle - hopeaa, helmeä ja pienesti blingiä.
Parhaat inspiraatiokuvat on napattu fb:n Häät 2016-ryhmästä, joten niitä en lähde julkisesti julkaisemaan, mutta jotain tähän tyyliin. Isoin kuva Folkhelsinki-instagram tililtä ja vinkkinä muille, #morsiuskampaus antaa muutenkin aika kivaa inspiraatiota :)
Hääauton koristeet
Vielä yksi PinCo-board, kun hyvään vauhtiin olen päässyt ;)
Meillä ei vielä ole hääautoakaan valittu, mutta ei se estä minua askartelemasta kolinapurkkeja auton perään roikkumaan. Nurkista löytyi kaksi vähän isompaa, peltistä, mitälie vohvelipurkkia, jotka sprayailin mustaksi (juhlapaikan liitutaulu-infojen tapaan) ja tarkoitus on niitä valkoisella maalitussilla sitten personoida. Lisäksi peräkoukkuun löytyy varmasti roikkumaan muuta kolisevaa, ehkä jotain harrastuksiin liittyvää roinaa ja parit popot (tietojeni mukaan hääauton kenkien määrä kertoo (tulevien) lasten määrän, eli ainakin joku monopari sinne on löydettävä <3). Takalasiin taiotaan - vielä määrittelemättömällä tyylillä How I Met Your Mother-sarjasta sitaatti Challenge accepted! Nämä siis jo tiedossa, mutta jotain pientä lisää varmaan keksitään. Toki loppuviimein autosta riippuen.
Koska sulho ei lämmennyt ajatukselleni, että hääautoksi tulisi se vaaleansininen C3, on paremman idean mietintä jäänyt pitkälti hänen kontolleen. Toisaalta hääauto nyt ei kummallekaan meistä ole mikään äärettömän tärkeä, maastopyörät tai soutuvenekyyti voisi olla enemmän meitä. Niin mitään suuria tavoitteita ei siirtymämenopelin suhteen ole asetettu. Sulho meni viime viikolla puoliksi vitsillä tokaisemaan, että haluaa hääautoksi Teslan, eli siis uusinta teknologiaa edustavan sähköauton. Kysyinkin sitten puoliksi salaa Autovouhotus-sivustolle kirjoittavalta partiotutultani vinkkiä toteutukseen ja hän ohjasi Tesla-Suomi fb-ryhmästä asiasta kyselemään. Se kortti tässä vielä varmaan katsotaan. Mutta mikäli Tesla vetää vesiperän tai ei hetken päästä enää tunnukaan hyvältä idealta, toimii hääautonamme suurimmalla todennäköisyydellä juuri vaihdossa saatu oma perhe-Mondeomme (jolle salettiin askartelen silmäripset! Siitä on ollut vitsiä jo heti, kun auto ostettiin :D mielestäni ripset hiukan pehmittäisivät auton muuten niin vihaista ilmettä).
Meillä ei vielä ole hääautoakaan valittu, mutta ei se estä minua askartelemasta kolinapurkkeja auton perään roikkumaan. Nurkista löytyi kaksi vähän isompaa, peltistä, mitälie vohvelipurkkia, jotka sprayailin mustaksi (juhlapaikan liitutaulu-infojen tapaan) ja tarkoitus on niitä valkoisella maalitussilla sitten personoida. Lisäksi peräkoukkuun löytyy varmasti roikkumaan muuta kolisevaa, ehkä jotain harrastuksiin liittyvää roinaa ja parit popot (tietojeni mukaan hääauton kenkien määrä kertoo (tulevien) lasten määrän, eli ainakin joku monopari sinne on löydettävä <3). Takalasiin taiotaan - vielä määrittelemättömällä tyylillä How I Met Your Mother-sarjasta sitaatti Challenge accepted! Nämä siis jo tiedossa, mutta jotain pientä lisää varmaan keksitään. Toki loppuviimein autosta riippuen.
Koska sulho ei lämmennyt ajatukselleni, että hääautoksi tulisi se vaaleansininen C3, on paremman idean mietintä jäänyt pitkälti hänen kontolleen. Toisaalta hääauto nyt ei kummallekaan meistä ole mikään äärettömän tärkeä, maastopyörät tai soutuvenekyyti voisi olla enemmän meitä. Niin mitään suuria tavoitteita ei siirtymämenopelin suhteen ole asetettu. Sulho meni viime viikolla puoliksi vitsillä tokaisemaan, että haluaa hääautoksi Teslan, eli siis uusinta teknologiaa edustavan sähköauton. Kysyinkin sitten puoliksi salaa Autovouhotus-sivustolle kirjoittavalta partiotutultani vinkkiä toteutukseen ja hän ohjasi Tesla-Suomi fb-ryhmästä asiasta kyselemään. Se kortti tässä vielä varmaan katsotaan. Mutta mikäli Tesla vetää vesiperän tai ei hetken päästä enää tunnukaan hyvältä idealta, toimii hääautonamme suurimmalla todennäköisyydellä juuri vaihdossa saatu oma perhe-Mondeomme (jolle salettiin askartelen silmäripset! Siitä on ollut vitsiä jo heti, kun auto ostettiin :D mielestäni ripset hiukan pehmittäisivät auton muuten niin vihaista ilmettä).
keskiviikko 17. elokuuta 2016
Hääkynnet geelilakkauksella
Hääkynteni tullaan tekemään geelilakkauksella. Omat kynteni ovat lyhyeksi leikatut, söpöt, käytännölliset ja sporttiset, enkä osaa edes ajatella itselleni minkään muun näköisiä kynsiä. Itse en ole koskaan ollut pitkien kynsien perään, enkä työssäni tai kotiäitinä sellaisien kanssa pystyisi edes toimimaan. Ei mitään kynsijatkeita minulle siis! Itse olisin saattanut mennä pelkällä tavis-lakalla, mutta paikallisesta kauneushoitolasta suositeltiin geelilakkausta, joka pysyy kynnessä paremmin ja joka voidaan tehdä jo paria päivää aiemmin, yksi murhe pois pääpäivältä, kannatetaan. Suunnitelmissa olisi samalla ottaa kuiviin (ja pitkälti luonnontilassa palveleviin) käsiini pieni käsihoito, se varmasti tulee tarpeeseen! Lukemieni kokemusten mukaan geelilakka pysyy kynsissä hyvänä käytöstä riippuen parisen viikkoa. Kynsiä voi käydä halutessaan huollattamassa uudelleen. Ja poisto, vähän lakasta riippuen, tehdään yleensä ihan kauneushoitolassa.
Haluan kynnet pääasiassa yksivärisinä, ei liian kiiltävinä. Värinä joku neutraali, kohtalaisen herkkä, söpö ja romanttinen, vaaleanpunertava tai persikkaan taittava ehkä ruusukultaa. Ja sitten mahdollisesti jotain pientä ekstraa, joko pelkkään sormussormeen tai sitten lisäksi pienesti kaikkiin muihinkin. Pieni kimallus sopisi hääpukuuni, samoin kuin pimenevän syysillan valojen tuikkeeseen, mutten ihan varma vielä ole, miten omakseni itseni kovin kimaltelevana tuntisin. Toinen vaihtoehto on sitten joku kirjailu/tarra, sydän, "love"-teksti tai vastaava tai symmetristä kuviota, vinoa linjaa kuten sormuksessa tai vaikka V:tä tai muuta.
Olen parin viikon päästä menossa kasvohoitoon kyseiseen paikkaan, niin ajattelin varata ajan geelilakkaukseen ja samalla kysellä tekijältä ideoita ja ajatuksia sekä väritarjontaa. Mutta tällaisella inspiraatiokuvalla ajattelin lähteä liikenteeseen.
tiistai 16. elokuuta 2016
Häävalokuvausjuttuja
Faktanakki - valokuvaus on yksi päivän tärkeimmistä hommista. Se, miten silmänräpäyksessä ohi kiitävän päivän saa taltioitua niin, että muistoihin voi palata uudelleen ja uudelleen. Se, että kuvien lisäksi saa tallennettua tunnelman ja tunteen. Se, että kuvattava osaa näyttää tunteen vaikka tietää kuvaputken tuijottavan suoraa kohti. Huoh. Itselläni on kehittynyt häävalokuvaukseen pienoinen viha-rakkaussuhde. Kuvaajamme on ammattilainen, olen nähnyt hänen töitään ja löydän sieltä selkeästi omaa silmääni miellyttäviä. Tiedän tyypin (mutkan kautta, mutta kuitenkin) ja arvostan häntä ihmisenä ilman kameraakin. Sillä puolen kaikki siis selvä, itsestäni en vain ole varma ja valitettavasti tiedän, ettei sulhokaan varsinaisesti nauti valokeilassa paistattelusta. Olen kuitenkin varma, että päätös ammattivalokuvaajan palkkaamiseen on ainoa oikea. Neljän vuoden univelalla ja tällä stressillä on hyvä, etten unohda päätäni - saati sitten sitä, miten monta pientä mahtavaa hetkeä yhteen päivään voi mahtua..
Olen muutaman tovin istunut erinäisten sivujen ja keskustelujen edessä etsien tietoa siitä, miten häiden valokuvauksesta saisi mahdollisimman paljon irti, miten valmistautua ja mitä kuvaajan kanssa olisi hyvä etukäteen keskustella. Luotan kyllä, että kun kuvaajan tapaamme virallisesti hääkuvausasioissa, osaa hän kysyä oikeat kysymykset ja vinkata oikeat jutut. Tämä lista kuitenkin nyt lähinnä backuppina itselle ylös - ja vinkkinä, jos joku muukin asiasta hyötyy.
Olen muutaman tovin istunut erinäisten sivujen ja keskustelujen edessä etsien tietoa siitä, miten häiden valokuvauksesta saisi mahdollisimman paljon irti, miten valmistautua ja mitä kuvaajan kanssa olisi hyvä etukäteen keskustella. Luotan kyllä, että kun kuvaajan tapaamme virallisesti hääkuvausasioissa, osaa hän kysyä oikeat kysymykset ja vinkata oikeat jutut. Tämä lista kuitenkin nyt lähinnä backuppina itselle ylös - ja vinkkinä, jos joku muukin asiasta hyötyy.
- AIKATAULU: mitä, missä, milloin. Valmistautuminen? First look? Potretit mieluiten ennen vihkimistä rauhassa! Yllätysnumeroita juhlassa?
- Kuvauspaikat: valaistus, asettelut, potrettikuvaus (vierailu paikalla etukäteen jos vaan mahdollista, mieluiten paikka tai pari, jossa lähekkäin eri ympäristöjä, tie & pelto & lato ym.), ja entä jos sataa?
- Mitä "pakollisia" kuvia halutaan, potretit, sukulaiskuvat, ryhmäkuva... paljon nippelitietoa ja metrin mittainen kuvaa tämä-lista kuitenkin tappaa luovuuden, oletettavasti kuvaaja hoksaa itse kuvata mm. sormukset, kimpun, puvut, kampaukset ja koristeet.. "mitkä kuvat ovat top 10- most wanted?" ja mitä kuvia ei ehkä halua ollenkaan esim. katse kaukaisuuteen tm. voi listata
- KUVIEN LUONNE: Ilme, sävymaailma.. Enemmän lähikuvia, kaukaa otettuja, pusukuvia, naurukuvia, perinteisiä, hauskoja.. Pinterestiin board omista mieltymyksistä & toiveista (itse kävin kuvaajan sivuilta valitsemassa niitä kuvia, jotka itseeni iskevät ja sulhon aion käskeä tekemään saman ja omasta instagram-feedistä saa myös aika hyvän kuvan siitä, mitä ja miten itse tykkään kuvata, eli yksityiskohdat, symmetria, minimalismi, tarkennuksella leikkiminen..)
- Avustajien esittely, kaaso, bestmanit, siskot, vanhemmat ym. tärkeät, omat lapset!
- Vältettäviä kiusallisia tilanteita? Sukulaisia riidoissa, eropareja..
- Käytännön juttuja: kulkemiset (tuleeko hääautoon), ruokailu (istumapaikka samaan tilaan muiden kanssa, esim. reunustalle minne laukku mahtuu, mutta pääsee heti kuvaamaan kun äksöniä), papilla jotain sanottavaa kuvaamiseen tai kirkosta tai juhlapaikasta jotain kerrottavaa
- Kerro millä tavoin olette luonnollisimmillanne kahdestaan, yhteisiä tapoja (otsapusu!), pussailua vai halailua vai pidättäytyvämpää tyyliä, minkälaista romantiikkaa, omat jutut
- Kerro kamerakammosta! :D
- Ennen kuvauksia ei alkoholia, saa katseen lasittuneeksi (edellisenä iltanakin maks. 1-2)
- POTRETTIEN KUVAUSTILANTEESSA: sormukset kuviin, jos vain mahdollista, kaaso tai bestman avustamaan (helma, kimppu, yksityiskohdat, mutta myös kuvaajan avustaminen, salamat tm.), rekvisiittaa? (&, sateenvarjo, saappaat..), jos kuvausmaasto on epätasainen -> varakengät, keskittykää valokuvaukseen ja kuvaajan ohjeisiin!, ei löpinöitä ellei pyydetä -> ei kuvia suu auki :D lisäpotrettikuvia voi ottaa illemmalla vaikka auringonlaskuun tai vastavaloon - Hymy on paras asuste!!
- Juhlan alussa on hyvä antaa kuvaajalle hetki esittäytymiseen, jotta vieraatkin rentoutuvat
Jostain löysin myös suomalaisen valokuvaajan suunnitteleman apin häiden poseerausten ideointia ja harjoittelua varten! Vielä en ehtinyt sovellusta itselleni ladata, mutta täytyy tämäkin varmaan käydä kurkkimassa ;) eli Wedding Photo Poses (lite) ja onneksi on Pinterest!
|
Lasten pillimukit pilttipurkeista
Nyt on ensimmäiset pilttipurkeista tuunatut lasten pillimukit sanamukaisesti putkahtaneet uunista ulos! Nappasin idean alunperin Pilttipiirin Instagram-feedistä. Itse maalasimme ruudulliset kannet spray-maalilla valkoiseksi, porasimme porakoneella kansiin reiät ja kirjoitimme kylkiin kunkin pikkuihmisen nimet posliinitussilla purkkien sisälle tulostetun mallin avulla. Tussin ostin Suomalaisesta kirjakaupasta, uunitus 160 ast. 30min ja testiversio kesti tämän jälkeen pesukoneen ongelmitta! Virallisiin versioihin pumppasin kynän maalia alustalle ja sudin minimaalisella vesivärisudilla - kynä itse antoi jotenkin epätasaisesti väriä enkä jaksanut tapella, näin meni hyvin ja lopputulos on mielestäni kivan luonnollisen, maalatun näköinen. Pillit Tigerista. Ja voipi olla että näitä vielä tuunataan navy-valkoisella leipurinlangalla vähän lisää väriä ja/tai kuumaliimaamalla pilli paikalleen (ettei kukaan tunge sormeaan reikään ja satuta itseään).
 |
| Samaan tyyliin on tarkoitus koristella morsiusparin skumppalasit, nämä tosin vasta testiversiot ja jännän äärellä uskaltaako näin ohuita laseja uunittaa samassa lämpötilassa kuin pilttipurkit.. |
lauantai 13. elokuuta 2016
Kaitaliinat checked!
Sain tänään ystävällisen äitini ansiosta päivävuoron verran lapsivapaata. Muutama aivojen nyrjäytys, epäergonominen asento, korvista matemaattisten laskujen takia nouseva savupilvi ja puutunut takapakara, mutta nyt voin ylpeänä todeta, että häiden kaitaliinat on ommeltu!
Ostin itselleni kolmekymppislahjaksi vajaa vuosi sitten saumurin, jonka kanssa en vielä aivan sinut ole pystynyt olemaan. Nyt kuitenkin tämänpäiväisen jyskytyksen, puuvillapölyn ja pitkän suoran siivittämänä voin todeta, että ylihinnoiteltu tai ei, niin luottopeli se on! Ja 28 metriä kaitaliina priimana valmis! Satulatuoli ompelupisteelleni ei tosin olisi ollenkaan pahitteeksi..
Kankaan kaitaliinoihin tilasin siis Aliexpressin kautta Kiinasta. Leikkasin palat juhlapaikan pöytien pituuteen + 40cm roikkumisvaraa ja leveys on noin 30cm. Kangas oli 160m leveää, siitä sai sopivasti viisi kaitaliinaa rinnakkain. Tarkkaan sommitellun kaitaliinojen leikkaamisen jälkeen ompelin palat ympäri saumurilla, käänsin saumuriompeleet nurjalle ja tikkasin päältä taitteet ompelukoneen suoralla ompeleella. Silitin ja rullasin sulhon muuten-niin-käyttämättömänä -lojuvan jumppamattorullan päälle odottamaan pääsyä tositoimiin.
Saman ompelukärpäsen pureman avulla otin työn alle korttisalkun vuorituksen. Ja kahlasin pinterestin ohjeet läpi omaa laukkuani ajatellen. Uskon, että malli sieltä löytyi, kun vielä tiedän, mistä kankaasta lähden sitä rakentamaan. Asiat etenevät siis!
Ostin itselleni kolmekymppislahjaksi vajaa vuosi sitten saumurin, jonka kanssa en vielä aivan sinut ole pystynyt olemaan. Nyt kuitenkin tämänpäiväisen jyskytyksen, puuvillapölyn ja pitkän suoran siivittämänä voin todeta, että ylihinnoiteltu tai ei, niin luottopeli se on! Ja 28 metriä kaitaliina priimana valmis! Satulatuoli ompelupisteelleni ei tosin olisi ollenkaan pahitteeksi..
Kankaan kaitaliinoihin tilasin siis Aliexpressin kautta Kiinasta. Leikkasin palat juhlapaikan pöytien pituuteen + 40cm roikkumisvaraa ja leveys on noin 30cm. Kangas oli 160m leveää, siitä sai sopivasti viisi kaitaliinaa rinnakkain. Tarkkaan sommitellun kaitaliinojen leikkaamisen jälkeen ompelin palat ympäri saumurilla, käänsin saumuriompeleet nurjalle ja tikkasin päältä taitteet ompelukoneen suoralla ompeleella. Silitin ja rullasin sulhon muuten-niin-käyttämättömänä -lojuvan jumppamattorullan päälle odottamaan pääsyä tositoimiin.
Saman ompelukärpäsen pureman avulla otin työn alle korttisalkun vuorituksen. Ja kahlasin pinterestin ohjeet läpi omaa laukkuani ajatellen. Uskon, että malli sieltä löytyi, kun vielä tiedän, mistä kankaasta lähden sitä rakentamaan. Asiat etenevät siis!
Louhisaaren juoma osa 2 ja häästressitsekkausta
Nyt on toinen erä Louhisaaren juomaa tehtynä - maku ei edelleenkään ole erityisen pirskahteleva, mutta edelleen erinomaisen hyvä. Molempi parempi siis! Väri tämänkertaisessa selkeästi tummempi, mutta se ehkä johtuu lehtien kiehauttamisesta yhdistettynä pidempään tekeytymisaikaan.
Tällä kertaa toteutin seuraavalla ohjeella: 2l mustaherukanlehtiä huuhdeltuna kattilaan 2½l vettä kanssa ja kiehautus. Hiukan jäähtyneeseen liemeen 1½rk viinihappoa ja tekeytyminen yön yöli (käytännössä 1½ vrk). Seuraavana päivänä 250g sokeria liotettu lämpimään veteen ja sekaan - harsolla sihtaus ja pullotus.
Tällä viikolla on pakastinta taas täytelty viimeisillä kesän mauilla - viinimarjalehdet sekä raparperit on nyt pakastettu odottamaan jatkokäsittelyä. Puskissa huhkiessa alkoi jo selvästi huomata kesän kääntymisen syksyyn. Sormien kohmetta, lehtien punerrusta. Tuivertava tuulikin tuoksui jo ihan syksyltä! Ihan mahtavaa! Vietin päivän kääriytyneenä vilttiin, lipittäen teetä ja katsellen tuulen tanssia puissa. Illan kruunasi pilvetön tähtitaivas, Perseidenien meteoriparven näytös sekä kaukaa kajastavat elosalamat.
Vähissä ovat viime aikoina olleet ne pienet hetket, kun ehtii pysähtyä, huokaista ja vain olla. Stressi on siitä kumma, että sen kasaantumista ei varsinaisesti edes huomaa - kunnes tajuaa muuttuvansa tiuskivaksi ja negatiiviseksi ärrinmurrinmöykyksi, joka häärää jatkuvalla syötöllä, muttei silti saa mitään aikaan. En tiedä, oliko se eilisen jo lähes nenää nipistävä illan viileys, yöllinen pysähtyminen tähtitaivaan alla, kuun asento, päiväkahvin kanssa nautitut palat tummaa suklaata, magnesiumlisä vai kenties naishormoonien oikea vaihe - mutta viime päivinä ovat järjestelyt edenneet hyvin ja hyvällä draivilla. Eilen tein kaupat fb-kirpparilla kolmesta hanallisesta lasiastiasta sekä selfie stationin liitutaulusta, jotka siskoni ystävällisesti iltelenkillään kävi hakemassa. Aloitin projektini helmirannenauhan uudelleenpunonnassa omatoimisesti. Pistin tilaukseen korvakorut sekä viitan. Ja tänään ahersin lähemmäs kuusi tuntia ompeluluolassani. Viikonloppuna näin ensimmäistä kertaa sulhon puvussaan - ja silloin taisi totuus iskeä päin naamaa niin, että sai pakkani vallan sekaisin ja pienen paniikin päälle. Eilen kävin kuitenkin silloin otettuja kuvia uudelleen läpi ja näin taas sulhonkin aivan eri valossa <3 hyvä tästä tulee..
 |
| Elokuun ilta ja pilvet merellä |
 |
| Kuluneen viikon yksi kohokohdista oli kuulla siskoni soittavan meidän kirkossa meidän vihkimiseen suunniteltua laulua (ja vuoroa odotellessa sivustalla seurata, kun joku onnellinen, tuore aviopari sai kuplat päällensä kirkon ovella, *hetki*) |
torstai 11. elokuuta 2016
Sormenjälki-vieraskirjataulu hifistellen
Pitihän tämäkin taas vetää pilkun viilaamiseksi :D
Sulhon kanssa saimme viime viikolla päätettyä, että meidän sormenjälkivieraskirjataulumme tulee olemaan mallia pariskunta kuun reunalla, "to the moon and back" <3 ja ilmapalloja läjä. Nyt otin paperin esille ja ajattelin alkaa hahmotella kuvaa taulun pohjaksi. No, eihän tätäkään voinut tehdä helpommalla, vaan päätin etsiä tiedon kuun asennosta hääpäivänämme, jotta kuva mätsää meille mahdollisimman hyvin! Selvisipä sitten, että hääpäivänämme pitäisi olla täydellinen uusikuu - eli ei kuuta ollenkaan :D istu siinä sitten olemattoman reunalla, hih!
No, mutta kävin sitten lueskelemassa kuu-uskomuksia ja positiivista...
Elikkäs minäpä piirrän meidät istumaan sirpoisen nousevan kuun reunalle onnea odottamaan :)
Sulhon kanssa saimme viime viikolla päätettyä, että meidän sormenjälkivieraskirjataulumme tulee olemaan mallia pariskunta kuun reunalla, "to the moon and back" <3 ja ilmapalloja läjä. Nyt otin paperin esille ja ajattelin alkaa hahmotella kuvaa taulun pohjaksi. No, eihän tätäkään voinut tehdä helpommalla, vaan päätin etsiä tiedon kuun asennosta hääpäivänämme, jotta kuva mätsää meille mahdollisimman hyvin! Selvisipä sitten, että hääpäivänämme pitäisi olla täydellinen uusikuu - eli ei kuuta ollenkaan :D istu siinä sitten olemattoman reunalla, hih!
No, mutta kävin sitten lueskelemassa kuu-uskomuksia ja positiivista...
Kuu-uskomusten mukaan tiettyjen toimenpiteiden onnistuminen riippuu niiden oikeasta ajoituksesta. Uskotaan muun muassa, että uudenkuun ja täydenkuun välillä on otollisin aika aloittaa uusia asioita. Kasvava kuu edustaakin kuu-uskomuksissa vahvistumista, sisään hengittämistä ja kehon toipumista. Kasvavan kuun aika onkin parasta aikaa uuden kodin perustamiselle tai vaikkapa naimisiin menolle. (Akuutin-artikkeli.)
Elikkäs minäpä piirrän meidät istumaan sirpoisen nousevan kuun reunalle onnea odottamaan :)
keskiviikko 3. elokuuta 2016
"Helpot" macaronit ja takuuvarmat marengit
Spottaamamme Suklaapossu-blogin helpot macaronit eivät nimestään huolimatta olleetkaan ihan helppoja, toisinsanoen sulho ei niitä ainakaan ensiyrittämällä saanut halutunlaisena onnistumaan. Nämä olisivat kahvipöytäämme sekä kakunkoristeeksi aivan passelit ja maku oli toki hyvä jo näissäkin, mutta työmäärä ja epävarmuus vähän arveluttavat. Sulho nyt ei yhdestä kerrasta lannistunut ja aikoo koittaa näitä vielä uudelleen, itse olisin jo valmis kallistumaan takuuvarmojen ja tuttujen marenkien puoleen.
(Helpot macaron-leivokset, 30 valmista: 150g munan valkuaista ja 45g hienoa sokeria vatkataan kiiltäväksi vaahdoksi, lisätään edelleen vatkaten siivilöiden 180g tomusokeria. 90g tomusokeria, 135g mantelijauhetta ja 30g maissitärkkelystä sekoitetaan yhteen ja siivilöidään varovasti käännellen muna-sokerivaahtoon - sekoittaessa seos hiljalleen löysenee ja on sopivaa, kun siihen vedetty viiva umpeutuu n.15 sekunnissa. Pursotinpussista pursotus. Kuorettuminen huoneenlämmössä 30-40min. Paisto 110-120 asteessa n.20min. Piparminttu-suklaatäyte: 50 g tummaa (n. 50%) suklaata ja 100 g maitosuklaata sulatetaan mikrossa ja lisätään n. 10 tippaa piparminttuöljyä ja 0.5 dl kuohukermaa.)
 |
| Erän onnistuinein yksilö... |
Marengit olemme tehneet jo pidemmän aikaa ranskalaisella tyylillä, eli lämminvatkattuna. Alkuperäinen ohje on bongattu jonkun julkkis-tv-kokin ohjelmasta, mutta nykyään ohjetta löytyy vaikka mistä, esimerkiksi Kinuskikissalta.
(Marengit: 4 munanvalkuaista ja 3dl sokeria vatkataan vesihauteen yllä niin kauan, että seoksen lämpötila on 60 astetta. Tämän jälkeen vatkaamista jatketaan, kunnes seos on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, n.10min. Halutessa sekaan käännellään 60g sulatettua tummaa suklaata. Nökäreet vapaamuotoisesti uunipellille, paisto 100 astetta noin 1,5h kunnes marengit irtoavat paperista, mutta jäävät sisältä ihanan venyviksi. Mmm!)
(Marengit: 4 munanvalkuaista ja 3dl sokeria vatkataan vesihauteen yllä niin kauan, että seoksen lämpötila on 60 astetta. Tämän jälkeen vatkaamista jatketaan, kunnes seos on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, n.10min. Halutessa sekaan käännellään 60g sulatettua tummaa suklaata. Nökäreet vapaamuotoisesti uunipellille, paisto 100 astetta noin 1,5h kunnes marengit irtoavat paperista, mutta jäävät sisältä ihanan venyviksi. Mmm!)
Morsiustyttöjen mekot
Eilen kävimme anopikkaan kanssa ostoksilla isossa sityssä ja saimme hankittua omille, pienille morsiustytöillemme mekot. Nämä ostettiin tyylillä kauppakeskuksen parhaat. Lähtöajatuksena oli vain, että jotain omiin pukeutumisiimme mätsäävää (vaaleaa, tummansinistä tai pilkullista, pitsiä, eikä liian tylliprinsessakermakakkuja), riittävän mukavaa päällä ja toki nelivuotiaan sanakin jo vähän painaa siinä, mitä hän haluaa päälleen laittaa.
Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)
Tyttöjen touhutessa kauppakeskuksen leikkipaikalla anopikkaan kanssa, pääsin itse luikahtamaan pikakierrokselle ja sain päätettyä itselleni hartialämmikkeen. Duffeleiden ja boleroiden, shaalien ja hartiahuivien maailmasta päädyin nyt itse kevyeen, valkoiseen viittaan, joka varmasti pääsee käyttöön myös häiden jälkeen. Viitta ei tällä reissulla löytynyt vielä oikeassa värissä, mutta Zalandon sivuilta sen jo bongasin, ellei seuraava reissu lähisityyn tuo ratkaisua.
Samalla reissulla teimme jäätelöstopin Ikeassa ja kävin ostamassa läjän Söndrum-kehyksiä infotekstejä varten (sopii aivan täydellisesti oman sormukseni pallonauhareunaan!), isoja valkoisia ruokaservettejä lapsille, pari sinkkikippoa ja kaksi pikkuista rahapuuta.
Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)
 |
| Mekon pyörähdysominaisuuksien testausta - hyväksytty! |
 |
| Kuva Zalando |
Kusti on taas polkenut ja miesten kauluspaidat kotiutuivat tänään. Nyt pitäisi niitä sitten mallailla ja miettiä käyttääkö niitä vielä hiukan ompelijalla istuvuutta parantamassa. Led-myrskylyhtyjä on vierashuoneessa laatikollinen ja niihin tarvittavat paristot tilattu. Myös kakunkoriste kotiutui ja pöytänumeropidikkekaupat sulhon on tarkoitus saattaa loppuun tämän viikon työreissullaan. Eli hommat etenee - hitaasti mutta varmasti :)
Morsiustyttöjen mekot
Eilen kävimme anopikkaan kanssa ostoksilla isossa sityssä ja saimme hankittua omille, pienille morsiustytöillemme mekot. Nämä ostettiin tyylillä kauppakeskuksen parhaat. Lähtöajatuksena oli vain, että jotain omiin pukeutumisiimme mätsäävää (vaaleaa, tummansinistä tai pilkullista, pitsiä, eikä liian tylliprinsessakermakakkuja), riittävän mukavaa päällä ja toki nelivuotiaan sanakin jo vähän painaa siinä, mitä hän haluaa päälleen laittaa.
Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)
Tyttöjen touhutessa kauppakeskuksen leikkipaikalla anopikkaan kanssa, pääsin itse luikahtamaan pikakierrokselle ja sain päätettyä itselleni hartialämmikkeen. Duffeleiden ja boleroiden, shaalien ja hartiahuivien maailmasta päädyin nyt itse kevyeen, valkoiseen viittaan, joka varmasti pääsee käyttöön myös häiden jälkeen. Viitta ei tällä reissulla löytynyt vielä oikeassa värissä, mutta Zalandon sivuilta sen jo bongasin, ellei seuraava reissu lähisityyn tuo ratkaisua.
Samalla reissulla teimme jäätelöstopin Ikeassa ja kävin ostamassa läjän Söndrum-kehyksiä infotekstejä varten (sopii aivan täydellisesti oman sormukseni pallonauhareunaan!), isoja valkoisia ruokaservettejä lapsille, pari sinkkikippoa ja kaksi pikkuista rahapuuta.
Mekot löytyivät lopulta Haloselta. Ja samasta paikasta päälle ostettiin vielä tummansiniset bolerot. Vyöt aion vielä vaihtaa, joko samaan tummansini-valkopilkkuiseen kankaaseen, josta miesten rusetit on tarkoitus tehdä, tai sitten ihan tummansiniseen. Ohkaiset sukkikset vielä uupuu, sekä kengät, joiksi ajattelin jotakin mukavia tennarityyppisiä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla siinä, haluanko tytöille kukkakimppuja kirkkoon, ne kun olisivat esillä tasan matkan ovelta alttarille - ja silloinkin suurella todennäköisyydellä väärinpäin, vain mukana roikkuen. Rannekukka voisi olla vaihtoehto. Tai sitten voisi koittaa metsästää tytöille kukkaseppeleet, joka ajatuksena kiehtoo itseäni tällä hetkellä eniten. Lisäksi ajattelin hankkia tytöille muistoksi kivat, pienet kaulakorut, jotka saisin heille hääpäivän aamuna pukea. Sitten olisi meidän tyttöjen häälook valmis! :)
|
| Mekon pyörähdysominaisuuksien testausta - hyväksytty! |
|
| Kuva Zalando |
Kusti on taas polkenut ja miesten kauluspaidat kotiutuivat tänään. Nyt pitäisi niitä sitten mallailla ja miettiä käyttääkö niitä vielä hiukan ompelijalla istuvuutta parantamassa. Led-myrskylyhtyjä on vierashuoneessa laatikollinen ja niihin tarvittavat paristot tilattu. Myös kakunkoriste kotiutui ja pöytänumeropidikkekaupat sulhon on tarkoitus saattaa loppuun tämän viikon työreissullaan. Eli hommat etenee - hitaasti mutta varmasti :)
Louhisaaren juoma
Kävin viikonloppuna verottamassa vanhempieni mustaviinimarjapuskia ja nappasin yhden kokeiluerällisen lehtiä Louhisaaren juomaa varten. Tein juoman Kotivinkin ohjeella - yritin mennä siitä mistä aita on matalin eli ainesosia vähiten, mutta eihän se tietenkään olisi kannattanut. Lisäksi tein juoman nyt ohjeen mukaan sitruunahappoon, kun aiemmin sulhon maistama juoma oli tehty viinihappoon ja oli kuulemma "paljon rapsakampi ja pirtsakampi ja parempi". Eli uusiksi menee kokeilu. Mutta tälläkin "epäonnistuneella" kokeilulla oli maku sen verran hyvä, että epäilen, että tämä syrjäyttää kuusenkerkkäjuoman holittomien juomien baarista ja ottaa paikkansa meidän lemppari raparperisiman rinnalla. (Ihan juotavaa mielestäni tämäkin oli! Ja jääkylmään kuplaveteen sekoitettuna jopa raikasta!)
(Ohje: 5 litraa kiehuvaa vettä kaadetaan 4 litraa huuhdeltujen mustaviinimarjalehtien päälle. Lisätään 25g sitruunahappoa ja sekoitetaan. Annetaan tekeytyä kannen alla 12 tuntia. Siivilöidään/harsotetaan lehdet. Lisätään 500g sokeria. Heti valmista käytettäväksi. Itse laimensin 1/3 kuplavedellä ja oli buenoa!)
(Ohje: 5 litraa kiehuvaa vettä kaadetaan 4 litraa huuhdeltujen mustaviinimarjalehtien päälle. Lisätään 25g sitruunahappoa ja sekoitetaan. Annetaan tekeytyä kannen alla 12 tuntia. Siivilöidään/harsotetaan lehdet. Lisätään 500g sokeria. Heti valmista käytettäväksi. Itse laimensin 1/3 kuplavedellä ja oli buenoa!)
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Ostoslistaa pienemmäksi (tai ainakin hyviä suunnitelmia)
Tänään on ostoslistalta saanut vetää yli yhden, taikka kaks hankintaa. Mahtavana sattumana eteen käveli fb-hääkirpparilla juuri sellainen muovinen siluettihääkakunkoriste, jonka ainoana tämän tyylisistä olin itselleni aiemmin tallentanut, pilkkahintaan ja parasta - inhimillisen erehdyksen takia suojamuovi edelleen paikallaan!
Toisena olen tehnyt kauppaa käyttämättömästä rusettisetistä, jota pystyisin hyödyntämään omien rusettiompelusteni pohjana enemmän kuin näppärästi. Rusettien kiinnitys kun jo aiemmin mietitytti; ohjeen tarranauhaa en halunnut ja kangaskaupasta ehdotettiin vain hakasia tai neppareita (joita jo viime reissulla ostinkin), mutta näillä saisi heti upgreidattua rusettien ilmettä ja itselleni jäisi vain itse solmukeosan ompelu. Hitusen senttipeliksi menee näissä kaulanauhan pituus, mutta toivottavasti ei bestmanin hengitystiet joudu ahtaalle...
Näiden lisäksi olen pohtinut omia hääkorujani. Muutamasti olenkin kultasepänliikkeissä käynyt ehdokkaita katselemassa, mutta mikään koru ei ole minua sieltä valinnut. Selvää on kuitenkin ollut se, että joko lähden helmilinjalle tai sitten mätsäilemään sormusta. Sormus tulee kuitenkin olemaan niin uniikki, että siihen sopivien korujen löytäminen on aika arpapeliä. Ja toisekseen en halua mitään isoblingiä rannekoruksi. Niinpä olen päättänyt käyttäväni nuoruusvuosieni luottokorumerkiltä SNÖ of Swedeniltä, jo kaapista löytyvää ihanan yksilöllistä helmirannenauhaani, hankin siihen mätsäävät korvikset, pienellä blingillä, joka istuu sekä mekkoon että sormukseen ja tukkaani metsästän jostain lisäksi samantyylisen hiuskorun! Huntua en halua, joten hiuskoru toimii oikein oivallisena päänupin korosteena ;)
 |
| Tämä aiemmin kohteesta X tallennettu. |
Näiden lisäksi olen pohtinut omia hääkorujani. Muutamasti olenkin kultasepänliikkeissä käynyt ehdokkaita katselemassa, mutta mikään koru ei ole minua sieltä valinnut. Selvää on kuitenkin ollut se, että joko lähden helmilinjalle tai sitten mätsäilemään sormusta. Sormus tulee kuitenkin olemaan niin uniikki, että siihen sopivien korujen löytäminen on aika arpapeliä. Ja toisekseen en halua mitään isoblingiä rannekoruksi. Niinpä olen päättänyt käyttäväni nuoruusvuosieni luottokorumerkiltä SNÖ of Swedeniltä, jo kaapista löytyvää ihanan yksilöllistä helmirannenauhaani, hankin siihen mätsäävät korvikset, pienellä blingillä, joka istuu sekä mekkoon että sormukseen ja tukkaani metsästän jostain lisäksi samantyylisen hiuskorun! Huntua en halua, joten hiuskoru toimii oikein oivallisena päänupin korosteena ;)
 |
| Jotakin tähän tyyliin.... kuvat lainattu. |
tiistai 26. heinäkuuta 2016
Häävalssi ja toinen tanssi
Haluamme häävalssin. Piste. Emme oikeastaan osaa tanssia. Toinen piste :D Mutta opimme kyllä. Huutomerkki. Olemme jo hääinfoon kirjoittaneet, että ensimmäisen tanssin tanssimme kaksin ja toinen tanssi tanssitaan yhdessä vanhempiemme kanssa. Mutta vielä pitäisi valita tanssittavat laulut. Musiikista meillä tulee vastaamaan dj, ellei joku vieraista halua tarjota musikillista lahjakkuuttaan käyttöömme tai ellei morsmaikku nyt vielä keksi haluta jotain muuta ;) onhan toki mahdollista, ja olisihan se aika hienoa, jos häävalssin ja toisen tanssin tulisi laulamaan joku ihan oikeasti, levyltä soiton sijaan. Mutta katsotaan nyt, sitten pitäisi jostain saada todennäköisesti säestyskin laulajalle ja mitäs vielä..
Jotenkaan perinteiset Akselit ja Elinat ja Mintut ja Villet ja mitänäitänyton ihan iske ainakaan omiin tanssihermoihini. Luulen, että meillä toive on jotain vähän nuorekkaampaa. Tällä hetkellä häävalssiksi lemppariehdokkaat ovat Hurma - Tahdon (mitkä sanat ja ah kun se lähtee lentoon!) sekä Neljänsuora & Suvi Teräsniska - Täävalssi (vähän rauhallisempi, hyvät sanat). Muita mahdollisia olisivat esimerkiksi Stella - Häävalssi (koska Stella), Johanna Kurkela & Juha Tapio - Muita enemmän (herkkää) sekä Tuure Kilpeläinen - Tanssi mun kanssani (mutta ihan ei sanat iske niin hyvin...).
Jotenkaan perinteiset Akselit ja Elinat ja Mintut ja Villet ja mitänäitänyton ihan iske ainakaan omiin tanssihermoihini. Luulen, että meillä toive on jotain vähän nuorekkaampaa. Tällä hetkellä häävalssiksi lemppariehdokkaat ovat Hurma - Tahdon (mitkä sanat ja ah kun se lähtee lentoon!) sekä Neljänsuora & Suvi Teräsniska - Täävalssi (vähän rauhallisempi, hyvät sanat). Muita mahdollisia olisivat esimerkiksi Stella - Häävalssi (koska Stella), Johanna Kurkela & Juha Tapio - Muita enemmän (herkkää) sekä Tuure Kilpeläinen - Tanssi mun kanssani (mutta ihan ei sanat iske niin hyvin...).
Toinen tanssi tulee siis olemaan meidän ja vanhempien välistä parinvaihtoa täynnä! Yksi vaihtoehto olisi sulhon sedän tyttärelleen säveltämä kappale, joka olisi meille merkityksellinen, mutta jonka voi laulaa ainoastaan tämä sulhon setä itse. Toisena voisimme pohtia omien vanhempiemme häävalssien käyttämistä, mutta sitten pitäisi käydä tuuri, että valssi olisi heillä sama, koska tansseja on vain yksi ja kumman arvottaisimme ylemmäs.. Toki tuleva hääpäivämme on myös omien isovanhempieni hääpäivä, mikäköhän heillä on ollut tanssina... Tai sitten voimme vain valita oman häävalssimme linjassa jonkun nuorekkaamman biisin ja mennä sillä. Vähän perinteisempiä valsseja voisivat olla Arja Havakka - Häälauantai (kunnon hanurivalssia) tai Aki Sirkesalo & Lisa Nilsson - Mysteeri/Mysteriet (kaksikielisyyttä kun on kummallakin suvussa). Jos lontoonkieli taipuisi vahvana olisi valinta saletisti Heartland - I loved her firs (voi apua mitä vollotusta sitä kuunnellessa, niin isin tyttö :'D). Mutta koska ei, niin tällä hetkellä omaksi suosikikseni kohoaa Janne Raappana - Kaksi onnellista (snif!).
maanantai 25. heinäkuuta 2016
Selfie-station ja viikkokatsausta
Arjen välimatkasta johtuen käydään sulhon kanssa varmaan yli puolet kaikista keskusteluista viestejä näpytellen. On myös kohtalaisen tavallista, että osa, tai lähes koko keskustelu käydään pitkälti hymiöiden, tarrojen ja emojien avulla. Mikäpä siis meille sopivampaa, kuin some-aiheiset selfie-station propsit! Varsinaista photo boothia meille ei ainakaan tule, vaan ajan ja innon riittäessä hommataan paikalle selfietikku, tai pari, ja läjä vinkeitä propseja. Todennäköisesti kuvauspaikka sijoitettaisiin ulos katokseen, ihan vaan koska sisällä ei oikein järkevää tilaa tunnu löytyvän. Mikäli sää suosii, niin sinne voisi sitten vielä laittaa kameran jalustalle, 10sek viivelaukaisimella viritettynä niille, kenellä ei syystä tai toisesta omaa kameraa/kännykameraa ole käytössä. Kamerasta riippuen sillä saisi kivasti annettua vieraille myös mahdollisuus videotervehdyksien jättämiseen. Toinen vaihtoehto on laittaa esimerkiksi toinen siskoistani videotervehdyksiä keräämään vieraiden seassa. Tämä on vielä mietintäasteella.
Viikon sisälle on mahtunut pari aallonharjaa ja muutama aallonpohjakin. Miehille suunniteltujen paitojen haaliminen tulee olemaan iso murheenkryyni, tarjolla on aivan satunaisia malleja ja hajakokoja ja joka Sokoksessa eri valikoima. Sulhon täytyy nyt päättää miten paljon aikaa meinaa näihin paitoihin laittaa vai tyytyykö johonkin kakkosvaihtoehtoon. Itse olen sitten taas harrastanut romahduksia kaitaliinakankaan takia. Kyllä se jo olikin liian hyvää ollakseen totta :D kankaassa meinaa on kuvio väärinpäin siihen nähden, mitä luulin tilanneeni. Nyt on pohdinnassa muutetaanko suunnitelmaa ja laitamme kaitaliinan siksakit kulkemaan kaitaliinan suuntaisesti vai alanko pätkimään ja ompelemaan kangasta niin, että saan kuvion kulkemaan alkuperäisen ajatuksen mukaisella tavalla. Pientä helpotusta stressiin toi viikonlopun asiointireissu, jolloin pääsin hetkiseksi hengähtämään jalka- ja käsihoitoon (häihin kaunistautuminen aloitettu siis toden teolla, hip!). Samalta reissulta tarttui lupaava kangas miesten rusetteja varten ja lähes kaikki vielä puuttuneet vessakoritarvikkeet. Koruja kävin katselemassa sen verran, että tällä hetkellä luulen kallistuvani roikkuviin helmikorviksiin pienellä blingillä sekä helmirannekoruun ja johonkin helmi-bling-hiuskoruun. Haluaisin kuitenkin nähdä mekkoni vielä ennen, kuin teen lopullisen päätöksen näistä. Tutun kokin sijaan saammekin pääpäiväksi keittiöön kaksi! Kokkituttumme tulee siis miehensä kanssa hoitamaan pääpäivänä keittiötä ja salia yhdessä tilavuokraan kuuluvan tarjoilijan kanssa ja heiltä saamme apua menuun jo suunnitteluvaiheessa - se on iso apu. Sähköpostitodellisuudessa sain toisen kyselyviestin jälkeen varmistuksen, että led-myrskylyhdyt on laitettu tiaukseen. Ja toisena asiana laitoin kyselyä MLL lastenhoitajien vastaavalle mahdollisesta lastenvahdista häiden leikkipaikalle. Seuraavaksi näpyttelen kokeillemme menusuunnitelman ja sen jälkeen juhlapaikalle vielä viestiä ja varmistelua käytännön asioista. Todettava on, että kyllä yksien häiden järjestäminen käy ihan työstä :)
 |
| Selfie-station propsiehdotuksia - ja suut, ihan vaan koska ne on niin siistejä! :D |
keskiviikko 20. heinäkuuta 2016
Pöytäkoristesuunnitelma checked!
Vannomatta paras, mutta nyt voi jo kohtalaisella varmuudella sanoa, että pöytäkoristevalinnat on tehty!
Kaitaliinakangas Kiinasta saapui kuin saapuikin, ajallaan ja toivotunlaisena! Rasti seinään! Meille tulee siis valkoiset pöytäliinat ja harmaa-valkoinen siksak-kaitaliina. Pöytäkynttilöiksi tulee led-myrskylyhtyjä, jotka tällä viikolla tilasin, tosin vielä ilman vahvistusta. Pöytänumeroihin tulee meidän luokkakuvat 1-7lk, todennäköisesti polaroideiksi muokattuna ja omaan pöytäämme polaroideina ne kuvat toisistamme, joita kannamme kukkaroissamme. Paikkakortit tullaan kiinnittämään kiitoslahja-origami-heijastinkyyhkyjen ripustusrenkaisiin tyylillä X. Näiden lisäksi pöytiin tulee erilaisissa lasipulloissa ja purkeissa oman pihan mehikasveja (sormet ristissä, että ne säilyvät syksyyn asti hyvänä) sekä neilikkaa ja morsiusharsoa. Ja vielä ohjelmaksi totuus vai tehtävä -kirppuja ja lapsien paikalle puuhakirjat parilla värikynällä. Pullot ja linnut saavat vielä lisäripauksena leipurinlankaa, jota jo kutsuissa vilahti. Aika bueno :)
Tänään saan myös naksaista pari muuta rastia to do -listalta. Varasin kosmetologilta kasvohoidon mekaanisella puhdistuksella kuukautta ennen pääpäivää, aavistuksen heidän suosituksiaan aikaisemmaksi, mutta haluan, että ihoni ehtii palautua kunnolla ennen häitä. Alustavasti puhuttiin myös kynsien geelilakkauksesta hääviikolle. Täältä suositeltiin kosteuttavaa kasvohoitoa paria päivää ennen pääpäivää, mutta voipi olla, että sen hoidan tällä kertaa omatoimisesti. Lisäksi varasin kampaajakäynnit, ensin paria viikkoa ennen häitä tukan ja kulmien tuunaukseen sekä koekampaukseen ja -meikkiin ja toisen sitten pääpäiväksi. Eli checked ja checked ja nyt vain inspiraatiokuvia etsimään! :) .. ja ettei ihan menisi leijumiseksi tämä postaus, niin eihän se miesten kauluspaitojen tilaaminen sitten ensimmäisellä yrittämällä hoitunut, kaikki vähääkään silmää miellyttävät mallit ja koot loppuunmyyty sekä valmistajalta, että Suomen jälleenmyyjiltä, ellei nyt satu jonkun liikkeen jossain varastossa joitain kappaleita olemaan, mutta soittele siinä nyt sitten kaikkia kauppoja läpi. Mutta sen sijaan sovittiin anopikkaan kanssa alustavasti reissua morsiustyttöjen mekkojen etsimiseen isoon cityyn parin viikon päähän! Ja lisäksi keskustelut mahdollisen keittiöhenkilökunnan kanssa alkavat tuottaa hedelmää ja näyttääpi siltä, että pääpäiväksi meille järjestyy keittiöön kaksin verroin apua tutunkaupan kautta :)
Kaitaliinakangas Kiinasta saapui kuin saapuikin, ajallaan ja toivotunlaisena! Rasti seinään! Meille tulee siis valkoiset pöytäliinat ja harmaa-valkoinen siksak-kaitaliina. Pöytäkynttilöiksi tulee led-myrskylyhtyjä, jotka tällä viikolla tilasin, tosin vielä ilman vahvistusta. Pöytänumeroihin tulee meidän luokkakuvat 1-7lk, todennäköisesti polaroideiksi muokattuna ja omaan pöytäämme polaroideina ne kuvat toisistamme, joita kannamme kukkaroissamme. Paikkakortit tullaan kiinnittämään kiitoslahja-origami-heijastinkyyhkyjen ripustusrenkaisiin tyylillä X. Näiden lisäksi pöytiin tulee erilaisissa lasipulloissa ja purkeissa oman pihan mehikasveja (sormet ristissä, että ne säilyvät syksyyn asti hyvänä) sekä neilikkaa ja morsiusharsoa. Ja vielä ohjelmaksi totuus vai tehtävä -kirppuja ja lapsien paikalle puuhakirjat parilla värikynällä. Pullot ja linnut saavat vielä lisäripauksena leipurinlankaa, jota jo kutsuissa vilahti. Aika bueno :)
Tänään saan myös naksaista pari muuta rastia to do -listalta. Varasin kosmetologilta kasvohoidon mekaanisella puhdistuksella kuukautta ennen pääpäivää, aavistuksen heidän suosituksiaan aikaisemmaksi, mutta haluan, että ihoni ehtii palautua kunnolla ennen häitä. Alustavasti puhuttiin myös kynsien geelilakkauksesta hääviikolle. Täältä suositeltiin kosteuttavaa kasvohoitoa paria päivää ennen pääpäivää, mutta voipi olla, että sen hoidan tällä kertaa omatoimisesti. Lisäksi varasin kampaajakäynnit, ensin paria viikkoa ennen häitä tukan ja kulmien tuunaukseen sekä koekampaukseen ja -meikkiin ja toisen sitten pääpäiväksi. Eli checked ja checked ja nyt vain inspiraatiokuvia etsimään! :) .. ja ettei ihan menisi leijumiseksi tämä postaus, niin eihän se miesten kauluspaitojen tilaaminen sitten ensimmäisellä yrittämällä hoitunut, kaikki vähääkään silmää miellyttävät mallit ja koot loppuunmyyty sekä valmistajalta, että Suomen jälleenmyyjiltä, ellei nyt satu jonkun liikkeen jossain varastossa joitain kappaleita olemaan, mutta soittele siinä nyt sitten kaikkia kauppoja läpi. Mutta sen sijaan sovittiin anopikkaan kanssa alustavasti reissua morsiustyttöjen mekkojen etsimiseen isoon cityyn parin viikon päähän! Ja lisäksi keskustelut mahdollisen keittiöhenkilökunnan kanssa alkavat tuottaa hedelmää ja näyttääpi siltä, että pääpäiväksi meille järjestyy keittiöön kaksin verroin apua tutunkaupan kautta :)