lauantai 12. maaliskuuta 2016

Koristelupohdintoja

Nyt ollaan jännän äärellä, meinaa taas on maailmanluokan ongelmat :) koristeiden valinta! Tästä lähdetään, eli juhlatila:


Tämä kuva juhlapaikan kotisivuilta
Juhlatila on yhtenäinen, yläkerta on tehty parveksi puolikkaan tilan päälle. Takaseinällä on morsiusparin pöytä ja sen vierellä kaksi pitkää pöytää, kolme pitkää poikittain ja vielä samaan suuntaan kaksi lyhyempää pirttipöytää (jäävät alemman kuvan vasempaan reunaan portaiden taakse). Tila on takareunasta kattoon asti auki, poikittaisten pöytien päältä matalampi parven takia. Portaiden edessä on pieni nurkkaus, missä nyt on sähköurut. Ja näiden edessä, vasemmalla syvennys noutopöydälle. Alempi kuva on otettu salin ovelta, edessä siis se, mitä tässä yhteydessä tanssilattiaksi kutsutaan (eli ei mikään iso), ja oikealla on lahjapöytä/orkesterin paikka. Kuvan takana on eteinen ja vessat ja käynti pihalle.

Juhlatila itsessään ei suuria koristuksia kaipaa, isot ikkunat päästävät ihanasti valoa sisään. Ja pyödätkin on niin tiiviisti ja kapean oloisia, että niille ei mitään suuria juttuja saa millään edes mahtumaan. Katto kahdessa tasossa ja kohtalaisen matalalla, eli kaikenmaailman hallaharsoviritelmät voi suoraa unohtaa. Jotain kuitekin, jotain omannäköistä, jotain itsetehtyä, jotain persoonallista ja ennen kaikkea, jotain muuta kuin ruusuja (jes! jotain on jo tiedossa siis!) Pyysin parilta aiemmin samassa juhlapaikassa häitään viettäneeltä kuvia heidän koristeluistaan ja heillä näytti koristelut olleen lähinnä kaitaliina, 2-4 siroa kukka-asetelmaa per pöytä ja tuikkuja/pari kynttilää.

Se on kohtalaisen varma, että elävää tulta emme pöydille lasten takia halua, ne korvataan todennäköisesti led-minivaloilla tai valonauhoilla. Vedellä täytetyt kukkaruukutkin mietityttävät - sitä kyllä itsekin tietää miten "rennosti" pystyy ottamaan, jos jatkuvasti joutuu vahtimaan pienten käsien liikkeitä. Ja mahdollisimman vähän irtosälää pöydissä. Plussaa olisi, jos koristeet eivät olisi täysin kertakäyttöisiä. Ja luonnonläheisyys olisi mahtavaa; luonnosta kerättyä tai itse kasvatettua.. Hyvällä tuurilla ulkokukkina saattaisi vielä löytyä ainakin krysanteemeja, astereita ja syklaameja, skimmiaa? ja mahtaisiko löytyä syyshortensiaa, vihreistä ainakin hopealankaa ja muraattia sekä koristekaalia, -kurpitsoja ja -paprikaa? sekä mehikasveja. Luonnonkukat lokakuussa taitaa jo olla mahdottomuus. Puolukkaa sen sijaan löytyisi varmasti metsästä ja muita varpuja, kanervaa, pihlajanmarjoja ja ruusunmarjaa ehkä, lehtiä kenties ruskan väreissä, tammenterhoja, käpyjä ja oksia. Kukkakaupan lemppareita tällä hetkellä on perinteiset neilikat ja morsiusharso, niitäkin toki voi tilata vaikka lähikauppaan ja asetella itse...

Kaitaliinalempparit tällä hetkellä, siksakkia tai vanhaa lankkua/dc-fixattua!
Kiitoslahjakyyhkyset osana pöytäkoristeita?
Mehikasveja ja koristekaaleja, rustiikkista tyyliä?
Ìtse kasvatettuja koristekurpitsoja?
Ja valoja, valoja, valoja!
ps. Sulho palasi työrupeamaltaan ja tätä kollaasikatastrofia hänelle esittelin. Sieltä tuli aika kivasti näkökulmaa: "toi, toi ja toi!" Eli puiset, pihalta jo löytyvistä kuormalavoista rakennetut laarit, joihin erilaisia pulloja, osaan valoja sisälle, osaan oksia, joihin origamikyyhkyjä ja osaan sitten jotain kasveja, vaikka sitten sitä mehikasvia ja morsiusharsoa taikka suodatinpaperikukkia tai vaikka kaikkea sekaisin! Siitäpä sitten sulholle viikonlopuksi puhdetta, eli kokeiluun menee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti