Ensimmäinen häästressi

Hyvä että olen nilkkojani myöten päässyt kahlaamaan hääjärjestelyjen maailmaan ja nyt jo olan takaa kurkkii ensimmäinen häästressi. Muutama läpi selattu hääblogi, ja huomio siitä, että häitä suunnitellaan myös jo vuodelle 2018! Eikö meillä olekaan aikaa tarpeeksi? Onnistuuko häiden suunnittelu keskellä pikkulapsiarkea? Ja onko se hetki nyt sitten kuitenkaan oikea? Silmäys juhlapaikkoihin, moni on jo tuttu, monesti juhlittu, saako paikkoja ja juhlaa tarpeeksi omannäköiseksi millään? Parhaimmat ystävät, myös mahdolliset kaasot ja bestmanit asuvat kauempana, onko järkeä lähteä yksin puurtamaan? Onko se kaiken stressin, rahanmenon ja kireilyn arvoista?

Soitto sulholle, "On."

Ja tottahan se on. Turha tässä on ennakkoon kriiseillä, Aikaa kyllä oikeasti luulisi olevan, kun vain pistää ranttaliksi. Ja sitten täytyy toivoa, ettei se kuuluisa naisen mieli kauhean montaa kertaa ehdi muuttumaan kaikenmaailman teemojen ja värien suhteen, o-ou!

Peruna kerrallaan!

Sulhon kanssa saatiin viikonloppuna juteltua häiden luonteesta, jaettua joitain pieniä yksityiskohtia ja "se ois siistiä" juttuja, joita haluttaisiin juhlaan. Alkuvuoden häämessujen päivämäärät napattiin kalenteriin. Ja sitä pohdittiin, missä vaiheessa olisi hyvä tulla kaapista ja kertoa suunnitelmista myös lähipiirille - saa nähdä, saadaanko säästettyä asia jouluun asti, olisi meinaa aika makea lahjaidea! Seuraavana listalla on to do-listan ja lentävien ideoiden listan kasaaminen ja pikkuhiljaa alustavan vieraslistan järkeily. Sekä budjetti! Myös The Date vielä puuttuu - sen jälkeen pääsisi sitten kyselemään kunnolla kirkkoa ja juhlapaikkaa. Jännää!