Häiden ohjelma: checked!

Meidän häihin alustava ohjelmarunko rakentuupi seuraavanlaisesti.. Pääsipä morsmaikku taas naputtelemaan ah-niin-rakasta-exceliä :D

Hääpäivä
	Morsmaikku	Sulho
7:30	Aamupala	Aamupala, suihku?
	Suihku?	Tytöt mummalaan
	Kampaus	Viimeinen visiitti juhlapaikalle
	Meikki	Hääauton pesu, koristelu, kyltit?
	Kaason kampaus	Kahvia ja välipalaa
	"Viimeinen ehtoollinen" = kahvia!	Suihku, siistintä (parta!)
12:00	Pukeutuminen	Pukeutuminen
	First look
	Potrettikuvat
	Snäkkii
14:45	Kirkko ja sitten se on menoa!
15:00	Vihkiminen
	Siirtyminen juhlapaikalle (hyvä sää - vieraat ensin juhlapaikalle, yhteiskuva ulkona TAI sade - me ensin juhlapaikalle, onnittelujono)
	Onnittelut
	Pöytiin siirtyminen, tervetuloasanat
	Juhlamalja
16:30	Ruokailu, loppupuolella vanhempien puheet
	Tauko, valokuvia illan hämyssä, lapsille yläkertaan puuhaa
19:00	Toivo ja Lempi-esitys siskoilta, Pinjata, Hääkakku ja kahvi, kaason puhe, bestmanin puhe, sana vapaa, tauko, "baari" auki
20:00	(Morsiamen ja sulhasen sanat toisilleen) Häävalssi & toinen tanssi & tanssia, lapsille iltapalaa
21:00	Kimppu ja sukkanauha
	Tanssia, juhlintaa, ohjelmaa
23:00	Yöpala
00:00	Sauna
02:00	Valomerkki

Vähiin käy, ennen kuin loppuu... viikkokatsaus: 1 week to go!

Viikonlopun tunnemyllerryksistä on pikkuhiljaa palauduttu ja palattu vielä pinnistettäviksi muutamiksi päiviksi tasaisen varmaan häähommien eteenpäin nakuttamiseen.

TSI-jutuista sormenjälkivieraskirjapohja on checked, samoin &-merkki, loput sydänviirit, tyttöjen kukkaseppeleet, kiitoskyyhkyt (viimeisiä niskalaukauksia lukuunottamatta) ja niille viiri, selfie-station viimeisiä liimauksia vaille valmis, ohjelma - ja istumajärjestystaulu kirjoittamista (ja paikkojen suunnittelua) vaille valmiit, lasten puuhasetit kynien katkomista ja paperileikkuria vaille valmiit ja tyttöjen korut pientä viilaamista vailla valmiit. Ja ostoslistan sulho hoitaa tällä työreissullan tyhjäksi.

Yhteydenpitopuolelta viime viikolla kävin tilaamassa kimput, vieheet ja tukkakukat floristilta ja pöytäkukat lähikaupasta. Samoin ruokajuomaksi tulevat lähipanimon oluet tilattu ja lihoista ja silakoista tarjous pyydetty. Kalastajalta kalat tilattu. Kampaajan kanssa koekampaus ja -meikki checked. HääDJ:n kanssa kävin lyhyttä sähköpostinvaihtoa ja viimeiset piirrot sieltä tulleisiin kysymyksiin maalataan sulhon kanssa yhdessä, kunhan tämä huomenna kotiutuu. Valokuvaajamme kanssa juttelin lasten urheilukoulukentän laidalla ja sen puoleenkin alkaa suunnitelmat olla sähköpostivarmistusta vaille valmiit. Lastenvahti checked. Häiden ohjelma checked! Menu checked! Järjestelyt hääyötä ja häämatkaa varten checked. (Vielä uupuu häämatkakohde, mutta sen varaukset sulho lupasi ottaa kokonaan omille harteilleen, puss ja jännää!)

Pieniä tsi-juttuja, pari päätöstä, muutamia maileja ja tanssiharjoituksia - ja kun ne vielä tämän viikon aikana saadaan hoidettua, niin sitten alkaa ruokavalmistelut toden teolla! Tällä hetkellä valmiina on puolukkamehu sekä lihapullat! Eikös niilläkin jo yhdet pirskeet ;)

ps. 10 päivän ennuste yltää jo hääpäivälle, hii! "Melko pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta, päivän ylin +12, yön alin +5, tuulta 4 m/s. Aurinko nousee 07:34 ja laskee 18:58."

Polttariprinsessa

Viime viikonloppu oli yksi elämäni raskaimmista, mutta samalla onneksi myös ikimuistoinen. Lauantai aamusta kuluneiden viikkojen stressi kasaantui ja itkeäpäästelin paineita ulos jo ennen aamuseiskaa neljän tunnin katkonaisten yöunien jälkeen. Edellisen päivän tukanvärjäysoperaatio ei mennyt kuten strömsössä, eikä koekampauskaan aivan nappiin. Kuusi takapuolen puuduttavaa tuntia kampaamotuolissa - ja uutta istuntoa odotellessa. Hautajaiset, lasten hämmentyneisyys ja edessä yö erossa, ensimmäistä kertaa taas kuukausiin, Ei parhaimmat lähtökohdat polttariviikonlopulle...

Onneksi kaasoni on kultaa <3

Kyydin polttareihin sain siskoiltani. Tunti takapenkillä - ilmapallojen ja popkornien piirittämänä. Hiljaisuus, aikaa ajatuksille ja vertaistukea. Ja vaaleanpunainen kukkapanta.

Ajelimme pikkuteitä aivan mahtavalle merenrantamökille, jossa ystäväni odottivat kuohuvan kera. Ensimmäiselle illalle oli ihanasti ajateltu rentoutumista ja rauhoittumista. Aarrekartan avulla löysin polttarivieraiden jättämiä terveisiä ja muistoja. Pääsin morsiussaunaan ja mereen. Tietoni testattiin pätevä emäntä-visassa. Pääsin tulkkaamaan poikien polttaribiisin paikallisella murteella. Ja mikä parasta, pääsin nukkumaan, kun uni alkoi painaa silmää - ja nukuin kuin tukki. Seuraavana aamuna sain päälleni tuikeenpinkeet ysikytluvun helmihiphopparijoujoumikälie-vaatteet, mitä neonpaa sen parempaa! Ja näihin liittyen aamujumppatehtävä, voi elämä! Jonkun arkistoista löytyi yläasteella tekemäni (ja yhdessä ryhmän kanssa esittämäni) koreografian muistiinpanot, voi elämä elämä elämä, ja siitä oli tehtäväni opettaa pätkä muille - jou! "Jalka länteen". Että tanssi siinä nyt sitten :D tämän jälkeen jätimme hyvästit mökille ja nyyh, lähetin vielä viimeiseksi vaihtuvan sukunimeni ilmapallon kyydissä tuulien teille - eli valitettavan tiheään rantaruohikkoon lepäämään merituulen tuoksuihin. Tämän jälkeen päivän loput aktiviteetit liittyivät rakkaisiin harrastuksiini, eli ohjelmassa oli vielä futisgolffia (mahtavaa, voin suositella kaikille) ja geokätköilyä (ihan mua varta vasten tehty mysti, kuin siistiä! Ja päätepiste varmasti vähintään terrain 4!, toivottavasti kaaso ei kovin kovia mustelmia saanut ihmispyramidin romahduksesta). Ihan just mun näköistä puuhaa, ihan just tähän hetkeen sopivaa ja just täysin tyystin tarpeellinen, pakollinen irtiotto. Polttareista palattua olin puolen tunnin päästä jo lähettänyt kymmenisen viestiä, sopinut lastenvahdin häihin ja hionut aikataulua - tässä kohtaa selkeästi pysähtyminen on pakotettava.

Mitä jäi käteen. Ihania muistoja. Mahtavia hetkiä. Ystäviä, jotka uskaltavat olla avoimen huolissani lähimuistini tilasta, mutta tykkäävät musta silti. Lämmin tunne. Se panostus ja vaivannäkö. Se, miten hyvin ne mut tunteekaan. Ja miten ne silti osaa yllättää. Jokaisen kanssa historia - jokaisen kanssa tulevaisuus, ainakin jos se musta on kiinni <3

Kiitollisuus.

"If nothing ever changed, there'd be no butterflies."

Tasaisen varmasti TSI-juttuja

Päivien iloksi ja iltojen ratoksi olen naputellut TSI-listaa kohta kohdalta pienemmäksi. Viime päivinä olen tehnyt loppuun lasten pillimukit sekä hääparin skumppalasit (eli tehnyt ja pyyhkinyt ja tehnyt ja pyyhkinyt ja todennut, että vähemmän on enemmän ja ne on just hyvä näin). Olen tuunannut hääkirpparilta ostettua photobooth-propsisettiä meille paremmin soveltuvaksi (eli pari hattua muuttui lisäruseteiksi ja muutenkin vähän pilkkua ja viivaa pintaan, tähän pitäisi vielä tulostaa ja liimata pahville muutama emoji ja iskulausahdus) ja samaan settiin taitelin "pusupenkki"-kyltin. Sekä jatkanut sydän-viirinaru-ompeluksia (ompelukoneen nikottelusta huolimatta). Ja tänään valmistui vielä kortteja varten tarkoitetun salkun (jonka sulho on alkujaan tehnyt kasiluokalla!!) koristeet, eli pieni viirinauha. Kukkaruukuiksi tarkoitetut pullot, pilttipurkit ja purnukat on maalattu. Hääauton taakse kolisemaan tulevat peltitölkit tuunattu. Ja hääkorkkarini plankattu söpön vaaleanpunaiseksi (damn you kuvioitu talouspaperi!). Lisäksi kävin läpi ja asettelin paikalleen juhlaensiapupakin (eli vessakorin) tavarat ja raapustelin sekaan vielä läjän kortsuja iskulauseilla höystettynä (heh!). Canvassa taiteilin printtejä kehyksiin laitettavaksi (vieraskirja/pullopostia/täsrkypurkki, if you instagram, juhlaensiapupakki-info, kutukulma eli hääsviitti, selfie-stoppi ja ruokalista). Pöydille tulevat totuus-vai-tehtävä-kirput leikkasin, mutta teknisten ongelmien takia nuuttaus jäi paremman hermovankkuuden omaavalle sulhaselle!

Selfie-stopin tikkuja

Puinen, nahkaverhottu salkku sai kankaasta vuoren ja pientä lisäkoristetta.

"Mulla on kylmät kädet, saanko lämmittää niitä sun housuissa?"

Näiden lisäksi ostoslista on pienentynyt tyttöjen kenkien verran, valkoiset tennarit saapuivat postiin tänään Spartoolta! Ja pari päivää sitten hain paketillisen vinkeitä kahvisetvettejä, tilattu Juhlahumua.fi.

Papin ja kanttorin tapaaminen: checked!

Mies kiisi työmaalta ja minä harrastuksesta, molemmat väsyneinä ja aavistuksen levottomina, morsmaikku ehkä jopa hysteerisyyden puolelle kallistuvasti - mutta niin vaan saatiin pappi (myös niistä "reppuselkäkyydillä pois alttarilta - joo!"-heitoista huolimatta) vakuuttuneeksi, että tosissaan tässä ollaan ja kymmenen vuoden koeaika riittää. Ja jos vitsailimme me, niin oli pappikin kyllä rennolla mielellä. Sulhoa hän esimerkiksi ystävällisesti muistutti, että alttarilla tämä on nyt sitten viimeisen kerran oikeassa (kun käytäväähän lähdetään sitten kulkemaan pois kirkosta minä oikeassa käsipuolessa kiikkuen). Turhat jäykistelyt voidaan siis unohtaa jo kirkossa :)

Iloksemme paikalle porhalsi myös kanttori, jonka piti olla estynyt. Saimme samalla keikauksella lyötyä lukkoon vihkimisen musiikit. Meille tulee saapumismusiikiksi Christina Perrin A Thousand Years ja poistumismusiikiksi Disneyn Frozen elokuvasta Let it Go, molemmat uruilla ja juuri täydellisesti sovitettuna! Toinen yritys poistumisbiisin sovitusta ja morsmaikku kyynelehti! Kanttori vain totesi, että tehtäväni on done! :D

Mikäli stressiä ja kiirettä ja pienimuotoista ahdistustakin on viime viikkoina leijunut ilmassa, niin tällaisten kohtaamisten ja hei, tällaisen taivaan alla, ei voi kuin tulla hyvä fiilis :) että juuri näin tämän kuuluukin mennä. Ja kirsikkana kakulla - meidän vihkikirkon kellotapulin katto on vastatervattu! Voi huumaavaa tuoksua <3

Tervaaja yläorrella vielä viimeistelemässä työtään

Papin tapaamisen jälkeen sain kirjattua hääsivuille ylös vihkikaavan ja vihkipapin sekä kanttorin nimet. Musiikit säilytetään salassa vielä vihkimiseen asti, mutta myöhemmin nekin on tarkoitus päivittää sivuille vieraiden tiedoksi. Sivuja naputtelin eteenpäin myös sen verran, että jatkoin kuvat.fi palvelun käyttöaikaa ja rakensin sinne häitä varten kuvagallerian. Pientä kikkailua ja palvelun tuen ohjeita, ja nyt meillä on pystyssä 3kk hääpäivästä eteenpäin salasanasuojattu sivusto, jonne vieraat pääsevät a) lähettämään omia kuviaa meille ja muiden nähtäväksi b) lataamaan häävalokuvaajamme ottamia kuvia, joita jonkun setin sinne siirrämme, mm. kirkosta, josta esitimme toiveen, että kuvaamisen hoitaa vain ammattilainen sekä c) lataamaan selfie-stationin järkkärin kuvia itselleen. Kaikki yhdestä, helppokäyttöisestä, suomenkielisestä ja suomalaisesta palvelusta, eikä hintakaan todella päätä huimaa, suosittelen! Vielä ohjelma ja menu, niin sivut ovat checked häitä varten!

Fiilispostaus, 3 viikkoa häihin

Kolme viikkoa, 21 päivää. Poronkusema. Ei juuri mitään.

En tiedä, onko se joku niin-vain-kuuluu-kysyä-juttu, mutta tällä hetkellä tuntuu, että monet hääkeskustelut alkavat lausahduksella "jännittääkö?". Olen tähän asti sujuvasti - ja täysin todenmukaisesti vastannut, että en ehdi jännittää. Miksi pitäisi? Tai mikä? Toki juhlapäivä itsessään on tupaten täynnä jännitysmomentteja, kuten sää, syysnuhakausi, lasten jaksaminen ja ties mikä kuun asento.. Jonkinlaisen zen-olotilan näiden osalta olen kuitenkin saavuttanut (tai saavuttamassa?), jutut menee sitten niin kuin menee ja se siitä. Seurustelua on takana 10v, joten sulhonkin osalta uskon jo tietäväni, mihin pääni olen pistämässä. Ehkä - ja todennäköisesti, jonkinlainen jännitys vielä iskee, mutta tällä hetkellä jännitettävät jutut ovat varsin pieniä, luokkaa ovatko tyttöjen kengät oikean kokoiset tai tilatut kahviservetit yhtään niin kivat, kuin kuvissa.

Stressiä kyllä on, sitä ei käy kieltäminen. Unettomia iltoja ja levottomia päiviä, pää täynnä ajatuksia ja koti täynnä pieniä listoja, asioita valmistumassa, asioita odottamassa ja asioita vasta naputtavina ajatuksina takaraivossa. Itselläni stressissä on se kurja puoli, että kykyni tehdä päätöksiä kaikkoaa - ei varsinaisesti ideaalitilanne, kun pitäisi tehdä viimeisiä hienosäätöjä, jututtaa häiden tekijöitä ja ratkaista esimerkiksi musiikkeja ja aikataulutuksia. Onni kuitenkin on tuo toinen osapuoli, joka ei päätöstentekoa juuri jahkaile. Toisekseen tavoiteltu zen-olotila takoo päähäni kliseisiä elämänviisauksia mallia "elämä antaa juuri sitä, missä tarvitset harjoitusta". Että tässäpä sitä sitten harjoitellaan.

Häiden uhkaava lähestyminen on kertakaikkisen kaksijakoinen juttu. Ressaa, aika loppuu kesken ja pikkunippelit on aivan hiomatta. Odotus nousee, vitsit miten mahtavaa saada kaikki itselle tärkeät tyypit saman katon alle, haluan niin sellaisen vaaleanpunaisen höttöhattararakkauskuplan ettei tosikaan! Mutta voi kyllä, olen pikkuhiljaa jo niin valmis myös siihen, että päivä on ohi - muistot jää, mutta kaiken suunnittelun ja ajan käyttämisen jälkeen pääsee taas kääntämään katseensa ihan muihin juttuihin.

Tekemistä on edelleen ihan hurjasti ja aivan varmasti kaiken ajan jokaisessa jäljellä olevassa päivässä saisi niihin käytettyä. Pistää ahistaan, saako kaiken valmiiksi sen vision mukaisesti, minkä on päähänsä istuttanut. Mutta toisaalta myös paljon on tehty ja tärkeimmät (ruokia lukuunottamatta) hankittu. Jos niinkseen käy, niin grilliltä mätöt ja eiköhän tasan ja tarkkaan näilläkin eväillä mahtavat - ja ennen kaikkea ikimuistoiset pippalot pystyisi pistämään pystyyn! Ne on sitten sellaiset, kuin on - ja niin on hyvä.

01102016 <3 ole tervetullut, kohtele meitä hyvin!

Viikkokatsaus 3 viikkoa häihin - KÄÄK!

Hyvällä mallilla, mutta silti niin vaiheessa! Kuluneen viikon saavutukset listattakoon tässä alla nyt.

Meille tulee "hääohjelmaksi" vieraskirjan viereen pullot, joihin toivomme juhlavierailta terveisiä 1-, 5- ja 10v hääpäivinä luettavaksi. Pullopostia siis - ja pullot ovat nyt valmiina. Näiden viereen tulee vielä aiemmin tuskarreltu Tärsky-purkki treffi-ideoille.

Teksti vapaalla kädellä Granitin pyyhittävällä lasitussilla.

Sulho spreijaili pihalta nostettaville mehikasveille 30 pientä pilttipurkkia mattavalkoiseksi ja minä perästä sulhon tämän kesän ykköslemppari Stallhagen-olutpulloja kukkamaljakoiksi (aina siihen asti, että maali viimeisen pullon kohdalla loppui) sekä pari ylimääräistä purkkia korttipöydän ja hääkimpun kukkapurkeiksi.. Lisäksi, meiltä ei löydy tuhatta onnea tuovaa origamikurkea - vaan tuhat paperisydäntä, jotka pääsevät nauhassa koristamaan ainakin hääautoa, ulkokatosta ja mahdollisesti myös seinää morsiusparin takana.

Sydämet piparimuotin avulla paperista, ompelukoneen suoralla tikillä nauhaksi.

Sulho kävi viikonloppuna tekemässä tulostushommia ja nyt olisi pöytiin tuleviksi vapaamuotoiseksi ohjelmanumeroiksi tehdyt kirput odottamassa leikkaamista ja nuuttaamista sekä vieraskirjasormenjälkitaulu odottamassa loppuviimeistelyä piirtäen. Seuraavana tsi-koristelurintamalla odottavat korttisalkun viimeistely, lastennurkan viirin (ja ehkä jonkun muunkin viirin) teko, tarjoilupöydän sekä selfie-stationin koristeiden miettiminen sekä liudan opastetaulujen ja pöytänumerokylttien tekeminen ja tulostaminen. Morsiusparin skumppalasit täytyisi viimeistellä sekä lasten pillimukit ja puuhakirjat pitäisi tehdä ja tulostaa. Lisäksi vieraslahja-heijastinorigamikyyhkyt sekä paikkamerkit odottavat tekijäänsä.

Asiat etenevät joka päivä, mutta näin kärsimättömälle, pari täysin-tyystin-hääsälälle omistettua vuorokautta tulisi tarpeeseen! Niin lähellä, mutta silti niin kaukana valmiista. Ostoslista sentään on jo melkein yliviivattu! Morsiustytöille tilattiin valkoiset tennarit ja selfie stationia varten ostin jatkotuunattavat propsit kirpparilta. Sinkkisaavit juomapöytään cheked! Ja iiik iik iiik!! Sulho kävi tällä viikolla hakemassa sormukset kultasepältä!! Vielä pitäisi itseni pari päivää malttaa, jotta pääsen rinkulaista salaa sovittelemaan, hihii! Mutta takaisin ostoslistaan, varasuunnitelma jo on, mutta suurimpana kysymysmerkkinä listalla pyörivät vielä omat muut koruni (hankkiakko vielä sitä Kalevalakorua vaiko eikö tai hiuskorua vai kukkaa tukkaan) sekä kahviservetit (joista kyllä jo ikäänkuin päätettiin, että valitsemme personoitujen sijaan valmiit, mutta jollain jujulla, tällä hetkellä ykköslempparit ovat samaa kuviota, kuin makuuhuoneemme Ferm Living Halfmoon-tapetti tai joku Muumi).

Miehet ovat tänään käyneet ompelijalla viimeistelemässä kauluspaitansa tip top. Lauantaille on varattu matka Viroon juomia hakemaan. Sunnuntai pyhitetään suppilovahveropäiväksi! Ja jossain välissä ajattelin käydä vielä hakemassa oman mekkoni ompelijalta kotiin :) Seuraavalla viikolla ei ylimääräisiä tunteja ole juurikaan ja viikonloppu kuluu hujauksessa kukkakauppapalaverin, tukkatohtori-koekampaus-koemeikkivisiitin, hautajaisten ja (toivottavasti järjestyvien) polttareideni tunnelmissa. Pappi ja kanttori pitäisi tavata, samoin valokuvaaja ja dj:lle laittaa maililla toiveita. Hääohjelma pitäisi lyödä lukkoon ja viedä eteenpäin kaasolle ja bestmaneille toiveineen sekä hääsivut viimeistellä. Ja pari suurta murheenkryyniä: hääauto puuttuu (sähköpostiini Teslasta ei vastata) sekä häävalssi, hups! Näiden jälkeen listassa onkin sitten lähinnä ruokia-ruokia-ja-ruokia, ohjelman ja parin tsi-jutun viimeistelyä ja yksi istumajärjestys, puuh!

Ja miten arvaan, humps vaan ja juhlapäivä on kohta jo käsillä :) kai tässä jo pitäisi oikeasti alkaa jo vähän jännittääkin! :D

Farmors Cafén kesäkurkut, pikkelöidyt suppilovahverot ja puolukkamehua mums!

Autotallin apujääkaappi on lopultakin startattu, joka virallisesti ja viimeinkin tarkoittaa sitä, että häiden ruokavalmistelut on polkaistu käyntiin!

Kunnian ensimmäisen hyllyjentäyttäjän paikasta otti vastaan puolukkatuoremehu. Tein mehun viinihappopussin kyljessä olevalla ohjeella, mutta sappirakkoystävällisemmällä sitruunahapolla sekä 2/3 sokerimäärällä. Tämä vielä laimennettuna melkein puolella vedellä ja 4-vuotias makutuomari hyväksyi! Sulho saa vielä työreissultaan palatessa tarkistaa maun ja hätävarjeluna miettiä pastöroimisen tarpeellisuutta, mutta Marttojen mukaan mehun pitäisi tällaisenaan säilyä jouluun asti.

Ohje: 10l puolukoita tehosekoittimella survaistuna, päälle 5l keitettyä ja jäähdytettyä vettä, johon on sekoitettu ensin pienempään määrään 63g sitruunahappoa. Maustuminen 1-2vrk kylmässä, välillä sekoittaen. Marjojen siivilöinti. Sokeria n.2,5kg, liotin ensin lämpimään veteen ja sitten mehuun. Valutus harson läpi uunissa steriloituihin pulloihin! Tällä ohjeella mehu(tiivistettä) tuli reilu 6l, itselläni jäi jonkinverran hyytelöhävikkiä harsoon, koska taisin käsitellä marjoja hiukan kovakouraisesti.

Viikonlopun aikana sulhon käsistä syntyi myös kokeiluerät pikkelöityjä suppilovahveroita sekä pari purkillista mustaherukkasilliä. Sekä mahtavat purkilliset avomaankurkusta tehtyä Farmors Cafén kesäkurkkua. Tästä ohje myöhemmin. 2/33(?) menun tarjottavista siis valmis! :D

Tienvarsiopasteet checked!

Teiden varsia varten on nyt sahattu, maalattu, naputeltu ja kirjattu läjä just passeleita opasteita :) kivasti näihinkin sai aikaa sulamaan, mutta ah, miten terapeuttista! Tienvarsiopasteet tulevat ohjaamaan kirkolta juhlapaikalle ja teimme vielä juhlapaikan pihaan yhden "Tervetuloa! Parkki tuolla, Pippalot tuolla"-opasteen.

Näiden lisäksi hääsivuilla komeilee jo valmiiksi Google-mapsit kirkko ja juhlapaikka nastoitettuna - sieltä vieraat voivat suoraa täydentää oman lähtöosoitteensa karttoihin. Ja näiden lisäksi ollaan nauhoitettu Hyperlapse-sovelluksella video matkasta, joka tässä vielä isketään sivuille vieraita avittamaan. Juhlapaikka on aika monen mutkan takana, mutta nyt on kyllä kumma, elleivät vieraat näillä eväillä löydä paikalle :D

Lisää pilkkua dot dot dot

Miesten rusetit ovat saaneet seuraa ja ompelukone lauloi tänään morsiustyttöjen mekkoihin uudet pilkukkaat vyöt sekä itselleni häälaukkuehdokkaan vol 1. (Joo, ihan ei visio toteutunut, täytyy hetki tuumailla... Onneksi en oikeasti edes tarvitse laukkua, joten ehkä se ei haittaa, vaikkei se ihan kymppi olisikaan..) Laukku tehty Pinterestistä hoksatulla laukkuohjeella: klik! Koko n.13x23cm, eli kännykkä, huulikiilto ja nenäliina. Pilkkukangas kummassakin samaa teurastettua kauluspaitaa, kuin miesten ruseteissa - money well spent!

1 kuukausi to go!!!

Niin se vain on! Syyskuun puolelle humpsahdettiin ja pääpäivään on aikaa tasan kuukausi! Ihan ei korkealentoiset suunnitelmani saada kaikki tsi-jutut, pienet sälät ja loput päätökset tehtyä ennen kuun vaihdetta toteutuneet, mutta kaukana tästä ei onneksi olla. Fiilis järjestelyjen suhteen on vielä hyvä ja sulhon polttari-innostuksen katselemisen kautta jopa odottava - mitkä mahtavat muistot siitä päivästä onkaan jäämässä :) stressiä toki riittää vastapainoksi myös. Ilmoittautumisajan päättymiseen on nyt aikaa kaksi tuntia ja noin kolmasosa kutsutuista on vielä ilmoittamatta osallistumisestaan. Häätanssiharjoituksia ei ole aloitettu, kun ei ole musiikkiakaan päätetty. Ja liuta muita pieniä päätöksiä, kuten musiikit kirkossa, sormuspoika vai ei, riisiä vai pihlajanmarjoja, terttuneilikkaa vai morsiusharsoa, korut A vai B ja tytöille pilkukkaat kengät vai plankot. Sekä sitten ne loput tsi-jutut. Pari säläostostakin vielä olisi tehtävänä, hiuskoru, selfie stationin propsit ja mahdolliset lisävalaistusjutut suurimpana. Mutta niin kauan, kun muistilistani pysyy tallessa, eiköhän nämä hommatkin yksi kerrallaan tule hoidettua. Ja pääpaino tässä kuukaudessa tulee selkästi olemaan ruoassa ja juomissa, häiden tekijöiden tapaamisessa sekä juhlafiiliksen hakemisessa.

Kuten kai universumilla on tapana, hyviä juttuja tasapainottamaan lätkähtää myös niitä ikävämpiä asioita. Meidän kohdalla se tällä kertaa tarkoittaa oman isoisäni poisnukkumista, sekä hautajaisia samalle päivälle suunniteltujen polttareideni kanssa. Kaiken tunnemyräkän keskellä ajattelen kuitenkin jotensakin niin, että elämä antaa meille juuri sitä, missä tarvitsemme harjoitusta. Eli olkoon se nyt itselleni elämän tosiasioiden hyväksymistä, tunteiden tunnistamista ja niistä irti päästämistä sekä hetkessä elämistä, niin hyvässä kuin huonossa. Elämä jatkuu.. niin hautajaisten, kuin häidenkin jälkeen.